Lisztomania

Muutama päivä sitten täällä oli niin kaunista ja uskomatonta, että oli vaikea uskoa sitä edes todeksi.

Olen suurkaupungin tyttö, joka tykkää hukkua ihmisvilinään. Nähdä, kun ihmiset kulkevat kiireisinä paikasta toiseen. Täällä kävelytempo on hitaampaa kuin Helsingissä, ihmisillä ei ole kiire minnekään, kadulla kuuluu aina puhetta. 

Mutta niin se vain tapahtui, että sain sen odottamani suuremman kaupungin tunteen, kun pyöräilin ruuka-aikaan kaupungilla. Pyöräilijöitä kaikkialla, tungokseksi asti. Bussit täynnä ihmisiä. Ylipäätään ihmisiä.

Se näky lievitti suurkaupungin kaipuuta. Ja onhan se vaikea kaivata, kun puut ovat niin kauniita.