Muuta en tällä hetkellä kaipaa kuin unta ja lepoa. Stressin takia unenlaatu on hiukan heikentynyt, jonka tähden toisena asiana kaipaan tämän stressin aiheuttajan katoamista (joka tunnetaan myös asiana oppari).
Mutta kyllä se tästä hiljalleen alkaa valmistua. Ja ehkä myös levottomat unet katoaisivat siinä samalla. On todella turhauttavaa nähdä unia, koska niinä öinä en koskaan tunne itseäni levänneeksi. Ja tiedän jokaisen näkevän unia, niitä ei vain aina muista. Tällä viikolla vain olen muistanut niistä jokaisen ja en silloin vain jostain syystä saa levätyksi.
Eikä se todellakaan johdu siitä, että uneni olisivat jotenkin väkivaltaisia (sitä ne kyllä useimmiten ovat). Viime yönä vain tiskasin ja pompin kirahvipomppulinnassa, joten ei väsymystä voi väkivaltaisista unista syyttää.
Jos joisi enemmän kahvia. Samalla toivon, että tämä aamulla out of nowhere syntynyt oppariflow kestäisi koko päivän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti