Vihdoinkin tuntuu siltä, että olisi saanut levättyä kunnolla (vaikka kello soikin kuusi viisitoista). Unilääkkeet ovat jännä juttu.
Ei yhtäkään levotonta unta, ei heräämistä siihen kun viereen kömmitään nukkumaan.
Taidan niin kauan turvautua unilääkkeisiin, kun stressi on näin suurta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti