Vuosi alkoi epätoivoisuudella. Sillä en uskaltanut haaveilla mistään, koska kuitenkin kaikki haaveet ja suunnitelmat romuttuisivat jotenkin. Olin kokenut vähän turhan monia epäonnistumisia. Eikä ne epäonnistumiset oikein näyttäneet hiipuvan mihinkään.
Jokaisen uuden työhakemuksen kohdalla päätin itkeä jo etukäteen, sillä tiesin ettei niistä kuulu mitään tai sitten "Valitettavasti valinta ei kohdistunut tällä kertaa sinuun". Se on aika masentavaa.
Ja sitten päätin vain luovuttaa niiden koulujenkin suhteen. Kyllä minä niitä hakemuksia lähettelin ja mietin jopa alanvaihtoa, sillä entä jos en pääse kumpaankaan hakemaani maisteriohjelmaan.
Ja sitten pääsin sisälle. Swedish university of agricultural sciences. Uppsala. Enviromental communication and management.
Ja vaikkei olla aivan vielä mitään virallista päätöstä tehty muutosta Ruotsiin, olen suunnitellut jo käytännönasioita. Mitä viedä mukana, miten, mitä myydä, milloin.
Ja olen innoissani. Ehkä ei koskaan pitäisi heittää lusikkaa liian aikaisin nurkkaan.
