Empathy

Kävin eilen roskalavoilla dyykkaamassa tavaraa. Käteen tarttui viinilaseja, kulho, riippumatto, kengät ja housut. Nyt näin keväällä ja kesän kynnyksellä roskalavoja on ympäri Helsinkiä.

Tänään menen vielä uudestaan. Jos sitä käteen tarttuisi jotain muutakin kivaa ja hyödyllistä (mattoja metsästän, mutta todennäköisesti niitä en kyllä löydä).

Acid Food

Kaikesta epätoivosta huolimatta, tein tämän koulun viimeisen tentin eilen. Toivon pääseväni siitä edes säälistä läpi, sillä rehellisesti sanottuna minua ei kiinnostaisi tehdä sitä enää uudestaan. Koko sivuaine on ollut yksi suuri vitsi, joten en haluaisi vielä reputtaa tentistä, jossa kysyttiin samaa asiaa kahdesti.

Toinen suuri vitsi on kidneypavut ja niiden keittäminen (tai tarkemmin niiden ohjeet siihen). Miksi printata ohjeita, jotka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa? On turhauttavaa keitellä papuja, joiden keittoajaksi luvataan tunti, mutta tässä minun tuntini on muuttunut neljäksi tunniksi. Tiedän tulevani hämeestä ja en minä uudeksimaalaiseksi tule, vaikka täällä asunkin, mutta jopa hämäläisellä mittapuulla kidneypapujen valmistaminen on jotain aivan käsittämätöntä.

Ehkä sitten en vain osaa tätä taitolajia. Alan oikeasti pian epäillä, että papuja pitää keittää vain täydenkuun aikana, yhdellä jalalla pomppien ja kattila päässä.

Graceless

Jotenkaan näin viimeiseen tenttiin lukeminen ei nappaa yhtään ja vakaasti jo mietin jättäväni tentin suorittamisen jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Oikeastaan koko koulun suorittamisen haluaisin jättää johonkin hamaan tulevaisuuteen (ellei oikeasti hinku valmistua olisi näin suunnaton)

Sorruin myös kahviin. On jotenkin naurettavaa, kuinka selviydyin pitkästä ja pimeästä talvesta ilman kahvin piristävää vaikutusta. Nyt kun lämpöä, aurinkoa ja valoa riittäisi, en millään pysy hereillä. Voisin nukkua kuukausia putkeen ja alkaa jo hieman ärsyttämään se, ettei tästä väsymyksestä tule loppua millään.

Jotenkaan en jaksa uskoa, että saisin pitää työpaikkaani, jos torkun puhelimessa enkä auta asiakkaita niiden pulmissa. Ehkä ratkaisuna olisi tulitikut... 

Memories of the Future

En tiedä missä vaiheessa kyllästyn kävelemään puhelin kädessä ja ottamaan ihan jokaisesta asiasta kuvaa. Asiaa ei ainakaan helpota se, että nykyään puhelimiin saa asennettua ties minkälaisia kivoja sovelluksia, joilla saa leikkiä ottamillaan valokuvilla.

Ehkä kuitenkin pitäisi rajoittaa tuota polaroid hömpötystä. Tiedän ainakin yhden ihmisen, joka pitää minua ihan toivottoman nolona. Terkkuja ja suukkoja!

Teardrop

Viikonloppuna oli ihanaa, kun Maailma oli kylässä ja sai paistatella päivää (ja haaveilla vegaanisista letuista ja kuppikakuista). Kesä alkaa virallisesti silloin, kun pääsen palamaan auringossa ja kai sitten kesä virallisesti alkoi viime viikonlppuna. Onneksi kuitenkin nenä paloi vain vähän (turha tosin siitä rusketuksesta on haaveilla, ei se väri tartu ikinä).

Muutama ihan hauskan ja potentiaalisen bändinkin kerkesin bongaamaan ja odottelen sitten Color Dolorin keikkoja joskus kesämmällä.

Vaikka rakastankin Helsinkiä ylikaiken ja se on ihana, enkä osaisi kuvitella enää asuvani muualla, haluaisin kuitenkin asua hetken muualla (siellä isossa maailmassa). Ehkä tämä haave on toteutumassa ennemmin kuin luulenkaan, mutta vielä nautin Helsingistä, kesästä ja alan sitten järjestelemään asioitani myöhemmin.

Ehkä sitten myöhemmin-myöhemmin-myöhemmin saan haistella toisen maan tuulia.

 

You Told a Lie

Olen ollut jälleen melko vuoteenomana ja hiljalleen tämä meno alkaa ärsyttää. Kun Finrexinit tai yskänlääkkeet eivät näytä auttavan, olen vakavasti harkinnut bakteerien tappajaksi ehtaa raakaa viinaa. Harmi vain, että kaapista löytyy vain minttuviinaa, mutta ehkä sekin ajaa asiansa?

Kipeänä ei tietenkään voi tehdä muuta kuin katsoa Muumeja. Mitä väliä siitä ensi viikon odottavasta (tämän leikkikoulun) viimeisestä tentistä!

Huomenna aion mennä vaikka missä taudissa Maailma kylässä festareille, sillä tätä perinnettä ei olla rikkominen! Pääsen myös Minä ja Ville Ahosen keikalle Korjaamolle, joten kaikkien kannlta olisi parempi, jos vain tulisin nyt terveeksi.

Missäs se minttuviina on?

Anarchy in the UK

Ajattelin jakaa halvat kosmetiikkavinkkini (joista kaikki nyt ei ole kovin kosmeettisia vinkkejä), sillä joskus ihan yksinkertaisilla asioilla saa parannettua esim. ihon kuntoa eikä siihen aina tarvita mitään ihmeellisiä antikristus voiteita.

Kylmäpuristettu neitsytkookosöljy. Apu kuivalle iholle ulkoisesti( ja miksi ei myös sisäisesti nieltynä). Auttaa hyvin kuivaa hiuspohjaa, kun antaa olla puolesta tunnista pariin tuntii päässä (tai miksei koko päivän, jos ei ole menossa mihinkään ja haluaa antaa kunnon hoidon). Auttaa myös kasvojen kuivaa ihoa. Itse ainakin laitan nykyään iltaisin kasvovoiteen sijasta kevyen kerroksen öljyä kasvoille (noin sormenpään kokoisen nökäreen) ja annan imeytyä. Ihan aamuisin en viitsi, koska imeytymisessä saattaa mennä aikaa. Eli oikeasti ei kannata käyttää mitään hilseshampoita, sillä aina kuiva hiuspohja ei tarkoita hilsettä! Ne saattavat oikeasti pahentaa tilannetta, jolloin parempi on antaa omalle keholle öljyä ulkoisesti kuin sisäisestikin. Voin myös sanoa, että toisinaan on parempi pestä hiukset vaikka joka päivä, varsinkin jos käyttää paljon muotoilutuotteita hiuksissa, sillä nekin kuivattavat (ja trust me, been there done that).

Avokado. Oma virheeni oli se, että ostin kaikkia erilaisia kasvovoiteita, koska ihoni oli kuiva ja iho lähti paikoitellen irti (kuulostaa siltä, että sairastan jotain ruttoa, en mä oikeesti!). Lähtökohtaisestihan pitäisi saada rasvat sisäisesti ja sitten vasta katsoa niitä kalliita voiteita. Rupesin syömään avokadoa joka aamu ruisleipäni päällä ja huomasin, että erittäin kuiva nenäni alkoi tulla normaaliksi. Välillä, kun lopetan avokadojen syömisen oma ihoni alkaa kuivumaan, sillä en saa silloin tarpeeksi rasvoja. Sanotaan, että avokado sisältää hyviä rasvoja ja tässä asiassa voin todellakin olla tämän väitteen kanssa samaa mieltä. Jos avokado jostain syystä on mauton, kannattaa päälle ripotella vähän suolaa ja pippuria! Jos kuitenkaan avokadot ei houkuta, suosittelen vaikka yllämainittua öljyä (kahviin sekoitettuna, parempaa kuin teessä, mutta jonkun ajan kulutta avokado varmasti alkaa tuntua miellyttävämmältä vaihtoehdolta).

Vaseliini. Anonyymit huulirasvan ylikäyttäjät, ilmoittaudun palvelukseen! Jäin koukkuun huulirasvaan joskus yläasteella, sitä piti laittaa huuliin koko ajan. Jos se jäi kotiin, huulet kuivuivat ja helvetti oli irti. Pääsin kuitenkin tästä vaivasta onneksi eroon, kun aloin käyttää vaseliinia huulissani. Sitä on aina ollut äidilläni, niin kauan kuin oikeasti muistan! Ja se oikeasti on hyvä rohtuneille huulille ja saa irti huulirasvakierteestä. Siinä ei ole vettä eikä se kosteuta, mutta se estää huulia kuivumasta. En ole joutunut käyttämään huulirasvaa ehkä kuuteen vuoteen (paitsi silloin tällöin) ja melkein aina vaseliini on kuitenkin ollut paras apu rohtuneille huulille.

Teepuuöljy. Se on ollut aina apuna näppyjen kadottamisessa. Ainakin itselläni se toimii kuivattamaan ne muutamat näpyt, joita toisinaan saan. Samalla se on myös parantanut pieniä haavaumia kasvoissa. Yleisestihän sitä voi käyttää ties minkä vaivan hoitoon, mutta sen korkean hinnan takia käytän sitä vain näppyihin.

Suolaliuos. Korvaa mainiosti muotoilutuotteet! Itse ainakin saan suolaliuoksella sen ihanan surffitukan. Suolalla on siis definsioiva vaikutus ja uskon oman hiuspohjani tykänneen siitä, että toisinaan laitan hiuksiini suolaliuosta muotovaahdon sijasta. Merisuola on parempaa kuin tavallinen ruokasuola, mutta kyllä sitä ruokasuola vesiliuosta on hiuksiin lykätty. Ihan älyttömän kuiviin hiuksiin ei ehkä kuitenkaan kannata sitä laittaa, sillä minulla ainakin suola karheuttaa tukkaa.

Cold Numbers

Viimeisen puolen vuoden aikana olen ollut liiankin useasti kipeä, ottaen huomioon sen seikan etten ikinä ole kipeä.

Olen yrittänyt ylipuhua tätä kamalaa flunssaa siirtymään jonkun toisen kehoon, mutta jostain syystä se on päättänyt tulla jäädäkseen.

Niinpä parhaimmat ystäväni tällä hetkellä ovat kurkkupastillit, nenäsumute ja Finrexinin sekä sokerina pohjalla aspiriini. Aion uhmata säätä ja käydä kaupassa, sillä paras lääke kipeään kurkkuun on syödä tolkuttomasti jäätelöä!

Voi olla, että lähden tuunailemaan perus vaniljatofujäätelöstä minttua, koska hei kuka nyt vaniljasta tykkää? Ehkä kuitenkin annan vielä taudin viedä voiton ja käperryn sängylle makaamaan, ihan hetkeksi vain.

Sea of Love

Tajusin tänään, etten todellakaan voisi asua kämppiksenä kenenkään naisen kanssa, sillä hermoja raastaa jo nykyinen kämppis.

Kuinka mies voi tuhlata suihkuun tunnin? Ihan kuriositeettina, miten helvetissä kukaan saa aikaa kulumaan suihkussa tuntia! Koska olen ihana sisko, ärsyynnyin, mutta en kuitenkaan kehdannut hakata oveen ja huutaa "Nyt saatana ulos sieltä! Muillakin on asiaa kylpyhuoneeseen!"

Päätin sen sijaan laskea päiviä siihen, kun muutan täältä pois. Toisinaan tämä yhteiselo on toiminut ihan jees, ottaen huomioon sen tosiseikan, että asun veljeni kanssa. Sitten tulee näitä päiviä, kun vitutus on sanoinkuvaamatonta.

Ehkä menen purkamaan energiaani juoksulenkille ja juon liikaa teetä.

Painter in Your Pocket

Tällä viikolla on tapahtunut vaikka mitä, joista suurin uutinen on: KESÄ ON TÄÄLLÄ! No niin, nyt kukaan ei voi olla tietämättä tätä suurta ilosanomaa.

Viime viikolla korjailin sukkahousujani hakaneuloilla, pyllistelin Kannelmäessä, kävin syömässä Forumissa popup ravintolan lasagnea, nautin kesästä ja kuljin pitkin Helsinkiä, join olutta Ruttopuistossa, pidin hitaita aamuja ja luin kirjaa, osallistuin Ravintolapäivään ja söin todella hyvää pitsaa Karhupuistossa ja snickersruutuja Kumpulassa ja illalla piti saada sitten vegaaninen hodari Aleksis Kiven kadulta, ilta huipentui Dallapepuistoon sekä sangriaan. 

Viikko on ollut oikeasti ihan älyttömän ihana.

 

 

Eat My Beat

Äitienpäivä meni ja leivoin sitten äidille vegaanisen suklaamoussekakun. Siitä tuli hyvää ja olen syönyt sitä jo niin paljon, että pieni tauko tekee hyvää!

All This and Heaven Too

Vaivuin hetkellisesti pieneen epätoivoon, kun tajusin tekeväni töitä, kesäkursseja ja opparia samaan aikaan (ja syksyllä taas pakollista harjoittelua ja opparia). Manasin omaa tyhmyyttäni. Hyvästelin kaikki ystäväni ja vapaa-ajan, sillä olin aika varma, etten tule näkemään niitä vähään aikaan.

Toisaalta toisena kouluvuotenani ei ehkä ollut kaikkein helpointa. Se, jos ei juuri ikinä vaivaudu luennoille, nukkuu kotona non-stoppina, ei syö ja viettää vapaa-ajat mieluummin juosten baareista toiseen (miten säälittävältä toi kuulostaakaan, christ), kun samalla pitäisi suorittaa lähemmäs 90 opintopistettä, ei ehkä kuulosta kovinkaan lupaavalta. Mutta kaikesta huolimatta suoriuduin siitä vuodesta, jättäen kolmannelle  vuodelleni rästiin vain kahdeksan opintopistettä.

Ja oikeastaan suoriuduin ihan älyttömän hyvin toisesta vuodestani, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Perseelleen menneestä toisesta vuodesta huolimatta, olisin valmistumassa neljän vuoden sijasta kolmessa ja puolessa vuodessa. Joten ehkä kuitenkaan ei voi olla niin paha, tehdä töitä, kesäkursseja ja opparia samanaikaisesti. Sitä paitsi tätä saatanallista ahertamista kestää puoli vuotta.

Joten pyyhin epätoivon pois ja uskon itseeni. Ehkä haaveet Intiasta jaksavat kantaa.

Some Things Last a Long Time

Pääsin eilen vihdoin piknikille Kaivopuistoon. Aurinko jaksoi mukavasti lämmittää koko ajan ja sai hymyillä leveästi aurinkolasien takaa.

Piknikillä oli tietenkin patonkia (kuinkas muuten?) ja avokado-soijasuikalesalaattia. Taidan panostaa vähän liikaakin hyviin ruokiin, sillä sitä ennen oli ihan pakko tehdä täytettyjä lettuja parsan ja kanttarellien kanssa!

Eilen oli kiva päivä, sai leikkiä jälleen kulinaristia ja syödä itsensä kipeäksi.

Harder, Better, Faster, Stronger

Olen tunnetusti näitä ihmisiä, joille tulee ihan tyhjästä mieletön halu syödä jotain tiettyjä ruokia tai raaka-aineita. Parisen vuotta sitten, kun olin kadottanut ruokahaluni, ainoa ruoka mitä halusin liittyi kaaleihin.

Tällä hetkellä haluan paljon parsakaalia ja parsaa. Tuskaisena menin myös Googlettelemaan parsa ruokaohjeita ja pitkien tuntien jälkeen päädyin kokeilemaan ihan yksinkertaisesti parsaa ja hollandaisekastiketta. Löytyihän se hollandaisen ohje vegaanisenakin.

Ja Chocochili ei pettänyt tälläkään kertaa vaan kahden kaalin soijasuikalepannu oli ihan älyttömän hyvää. Taisin rakastua ruusukaaleihin!

Jos Muutat Mielesi

Olen vihdoin päässyt pois vuoteesta ja sen kunniaksi päätin vihdoin siivota, sillä miten ihmeessä parissa viikossa (vai onko siitä vierähtänyt useampikin viikko?) voi kerääntyä mielettömästi pölyä!

Parantuminen on tarkoittanut oikeaa kiinteää ruokaa ja oikeaa ruokahalua (ilman säälittäviä itkupuuskia ruokailun jälkeen, kun alkaa voimaan niin pahoin). Se tarkoitti myös mieletöntä sokerinälkää.

Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi leipominen, sillä kuka hullu lähtee bussilla keskustaan (40 minuuttia!!) ostamaan pelkkiä herkkuja? No en minä ainakaan, joten päätin sitten leipoa mustikkamuffineita, piirakkavuokaan. Koska tässä taloudessa ei ole yhtäkään muffinivuokaa tai yhtään mitään.

Ja kaikesta huolimatta taikinasta tuli juuri sitä kelmeän sinistä, vaikka pyörittelin mustikat kiltisti jauhoissa. Mutta se taisi ennemmin johtua siitä, että heitin nesteet kuivien aineiden joukkoon enkä toisinpäin...

Mutta hyvää siitä silti tuli ja soijamaito kruunaa tämän epäsikiön piirakkamuffinin.

Psst helpon ohjeen muffineihin saa täältä.

Álafoss

Joku on tilannut kauniit aurinkoiset säät, kun itse joudun olemaan vuoteessa kirjojen ja elokuvien omana. Se siitä sitten, että pääsisin Matti Johannes Koivua kosimaan tänään, menee sekin keikka sivusuun (saatanan tauti, mene pois).

Ehkä tänään kuitenkin uskallan toivoa parantumista (olenhan ollut vuoteessa jo neljättä päivää, se on oikeasti ikuisuus!), sillä kykenen syömään ihan vähän ja säälittävästi jotain oikeaakin ruokaa!

Puissakin näkyy jo hiirenkorvia. Haluan piknikille Kaivopuistoon.

God Wants Us to Wait

Päätin nyt ottaa lehmää sarvista (hahah!) ja kirjoittaa jutun siitä, miksi mieluusti kehottaisin jättämään maidon kauppaan. Eli, jos provosoidut, ärsyynnyt tai muuten ajattelit tästä aiheesta lähettää pernaruttokirjeen, älä vaivaudu (jälkimmäinen kirje luultavimmin jää kiinni postin seulassa). Voit jo poistua sivulta (ylhäällä on ruksi tai voit vaihtoehtoisesti kokeilla edellinen painiketta). Tarkoituksenani ei ole syyllistää tai yrittää olla parempi ihminen kuin muut. Tuon nyt vain faktat esiin, juuri ne faktat, jotka opin itse ensimmäisenä vuonna, kun opiskelin kurssia Luonnonvarojen perusteet. Syyttäkää sivistystä ja ylikouluttamista ja ehkä myös Kestävää kehitystä (vaikka tuskin opettajallani oli aikomuksena synnyttää tuotantoeläinkriittistä opiskelijaa, joka tuskaili kotieläintuotannon esseen kanssa niin kauan, niin kauan).

No niin, nyt kun kaikki varotoimet on tehty, alkaa asiaa.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosin sietäminen on evoluution tulosta. Alkuihmiset eivät sietäneet laktoosia lainkaan, vaan laktoosin sietäminen syntyi silloin, kun ihmiset alkoivat käyttämään lehmänmaitoa. Tämän takia siis kehittyi geeni, joka alkoi sietämään laktoosia. Kuitenkin tästä geenimuutoksesta huolimatta laktoosia sietävät ihmiset ovat niitä niin kutsuttuja friikkejä eli laktoosi-intolerantikoita on enemmistö koko maailmassa. Suomalaisista aikuisista noin 83 prosenttia sietää laktoosia, mutta maailmanlaajuisesti Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa laktoosia sietää vain muutama prosentti koko väestöstä. Eli minä ja muut laktoosi-intolerantikko toverini satumme vain omistamaan alkuperäisen geeniperimän (Laktoosi-intoleranssi on yleisempää kuin maidon sietäminen, 2010).

Onkin siis vähän outoa, että ihan väkisin yritämme sisällyttää ruokavalioomme jotain sellaista, jota oma kehomme ei kykene sietämään. Eikö se muka ole outoa, että laktoosi-intolerantikko juo maitoa, vaikka tomaatti allergikko ei todellakaan söisi tomaattia? Jo tämän tähden jättäisin maidon kauppaan, jos sattuisin olemaan laktoosi-intolerantikko (kuten satun olemaankin).

Maitoteollisuus ja maitotuotanto 

Maitoteollisuus on suurta bisnestä. Suomessa noin 17 prosenttia väestöstä sairastaa laktoosi-intorelanssia ja kaupoissa on tajuton määrä erilaisia maitoja. Ykkösmaitoa, kevytmaitoa, rasvatontamaitoa, luomua, laktoositonta, hylaa eli jokaiselle jotakin juuri sinua ajatellen. Ja tässäkään ei ole ajateltu ketään rassukkaa, it's money talking. Maitoteollisuus haluaa takoa rahaa siinä missä muutkin teollisuudet. 17 prosenttia on melko suuri määrä ihmisiä ja heidän rahojaan, joten on ollut pakko keksiä näille "friikeille" joku keino, jolla saataisiin kiskottua tähän älyttömään bisnekseen rahaa. Nämä erikoistuotteet, kun eivät ole edes mitään halpoja.

Maitoa tulee, kun eläin imettää lastaan, näin yksinkertaisesti. Ihmisillä tulee maitoa, kun äiti imettää lastaan ja maidoneritys loppuu, kun lapsi siirtyy kiinteään ravintoon. Sama tapahtuu lehmällä. Lehmä normaalisti imettäisi vasikkaa noin kahdeksasta kuukaudesta yhteentoista kuukauteen, mutta vasikka vieroitetaan emästään jo sen synttyä (Lypsylehmät, n.d.). Kyllä, käytännössä maidon käyttäjät juovat vasikoiden maidon. Vasikoille tarjotaan lehmästä tuleva ternimaito, mutta ternimaito tarjotaan vasikalle tuttiämpäristä eikä suinkaan emon utareesta. Tämän jälkeen eli noin kahden viikon jälkeen syntymästä, vasikkaa syötetään juomarehulla. Ja koko tänä aikana vasikka ja sen emo ovat eristyksissään toisistaan. En tiedä, mutta itse taidan olla juuri niin lälläri ja mietin, miten julmaa on erottaa lapsi äidistään. Monet olisivat kauhuissaan, jos sama tehtäisiin ihmislapselle.

Eli kyllä, lehmät ovat juuri sitä varten, että ne tuottaisivat paljon maitoa ja olisivat taloudellisesti hyödyksi. Eli juuri tuottavuuden takia vasikka vieroitetaan emostaan heti, sillä se maito on rahallisesti arvokasta. Kun tuotanto alenee ja lehmä vie enemmän kuin se tuottaa, menevät ne teuraaksi. Juuri sen tähden myös sonnit menevät teuraaksi, sillä niistä ei ole juuri mitään hyötyä, joten se nautapihvi, jota lautasellasi on, on luultavimmin sonnista. Tietenkin on pieni poikkeus tähän sonnienkin kohtaloon. Ne, jotka ovat geeniperimältään loistavia yksilöitä saavat kasvaa sukukypsiksi ilman kuohintaa, sillä niiden spermaa käytetään lopulta keinosiemennykseen (ja pääsee niin kutsuttuun spermapankkiin).

Eli kaikkien tuotantoeläinten kohdalla naaraat ovat synnytyskoneita ja urokset pääsevät teuraaksi. Ihan näin kiteytettynä. Ja naaraiden kohtalona (valitettavasti) on elää kutakuinkin pelkässä synnytyskierteessä, tämä pätee kaikkiin tuotantoeläimiin.

Eläinten jalostus

Jotta kukaan ei kommentoisi typerästi "Kuka nyt ne lehmät lypsäisi ellei me! Me autetaan niitä lypsämällä niiltä maito" voin sanoa yhden sanan tätä argumenttia vastaan: jalostus. Kuinka moni tietää, että naudan alkuisä kuoli sukupuuttoon jo todella monta sataa vuotta sitten? Kuten ylempänä jo mainitsin, niin normaaleissa oloissa äidiltä loppuu maito, kun lapsi siirtyy kiinteään ravintoon eli maito ei ole sen pääsääntöinen energianlähde. Paitsi jalostamalla lehmät tuottaviksi (eli saamalla enemmän maitoa) on pystytty jalostuksen avulla tekemään lehmistä mielettömiä maitokoneita, joiden tarkoitus on lypsää hyvällä tuurilla 7000 litraa vuodessa (SEY n.d.). Mikä siis tarkoittaa sitä, että lehmä nykyään tuottaa enemmän maitoa kuin sen jälkeläinen tarvitsee.

Eli, ilman jalostusta lehmiä ei tarvitsisi lypsää. Melko yksinkertaista. Tällä hetkellä ihminen on itse aiheuttanut sen, että lehmä tuottaa niin paljon maitoa, ettei vasikka sitä tarvitse. Valitettavasti asia on myös niin, ettei vasikka saa sitä itselleen tarkoitettua maitoa. Koko nykyinen jalostettu lehmä on yhtä naurettava kuin broileri, jos saan sanoa.

Luomumaito

Kirosana korvilleni. Tietenkin verrattuna tehomaatalouteen luonnonmukainen kotieläintuotanto on tuotantoeläimille taivas. Ne saavat imettää jälkeläisiään kauemmin kuin tehotuotannossa, lajityypillinen käyttäytyminen on melko mahdollista ja muutenkaan eläimille ei syötetä mitään GMO-huttua (ja on muutenkin eroosion kannalta parempi, sillä tuotantoeläimiä saa ruokkia vain luonnonmukaisesti viljellyllä rehulla). Luomu ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että lehmät ovat edelleen vain tuotannollisista syistä siellä ja sonnit ihan samalla tavalla joutuvat teuraaksi ja tuottamaton lehmä syödään heti, kun sitä ei saada tiineeksi tai maidontuotanto on minimaalista.

Ja kuinka monelle tulee luomusta mieleen sanan varsinaisessa merkityksessä, että maito on luonnonmukaista? Luomumaito pastoroidaan, poistetaan rasva vain jotta se voidaan lisätä siihen uudestaan (mutta oho, sitä ei kuitenkaan homogenisoida! Vitsi prosessointi on niin minimaalista <3 ). Ai niin! Tehdäänhän luomusta myös laktoositonta eli poistetaan maidosta sen sisältämä maitosokeri ja vaikka muuten maitoja ei homogenisoida, niin mikäs siinä vaikka vähän näitä naisen nimellä ristittyjä luomumaitoja homogenisoidaan (Valio, 2013).

Kyllä, prosessointi kuulostaa aika minimaaliselta. Ihan näiden vähäisten prosessointien tähden kannattaa juoda juuri luomumaitoa, koska käytännössä niitä ei prosessoida (ja hei onhan se luomua!) Eli ehkä en kuitenkaan mielelläni suosittele luomumaitojen ostamista vain sen tähden, ettei niitä prosessoida niin paljon kuin tavallisia maitoja, sillä yhden prosessoinnin jättäminen pois, ei tee kyseisestä tuotteesta mitenkään lähempänä luontoa.

Ja kyllä, kasvijuomia prosessoidaan myös.

Kasvihuonepäästöt

Mitä yhteistä taas luonnonmukaisella ja ihan tehotuotetulla lehmällä on; Molemmat piereskelevät. Eli, molemmissa tapauksissa ne ovat tuotantoa varten ja ne tapetaan, niin ne myös märehtivät ja aiheuttavat metaania. Metaani taas on hiilidioksidiakin pahempi kasvihuonekaasu (noin yli kaksikymmentä kertaa voimakkaampi) eikä siis unohdeta näitä mukavia vekkuleita eli dityppioksideita (lämmittää ilmastoa yli 200 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi). Suomessa koko maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 20 prosentin luokkaa eli aika neat. Tietenkään kotieläintuotantoa on turha syyttää tästä kaikesta, sillä ihan tavallinen maanviljely tuottaa ihan mielettömät määrät kasvihuonekaasuja ja rehevöittävät vielä vesistöjämme.

Eli ihan jo ilmastonmuutoksen vuoksi, voisi vähän vähentää lehmänmaitoa ja kokeilla vaikka soijamaitoa tai kauramaitoa (jälkimmäisesta saa ihan mielettömää joulupuuroa ja ensimmäinen pienellä vaniljaflavorilla on ihan älyttömän hyvää kahvin kanssa! Ja pssst Helsingin Lasipalatsista saa soijachailattea, ilman soijalisää <3 kannattaa kokeilla, jos on mahdollista)

*************
Ehkä tässä sitten oli ihan tarpeeksi. Onnittelut sille, joka oikeasti lukaisi loppuun (ja jättää sen pernaruttokirjeen lähettämättä) Lopussa on vielä lähteetkin. Osa sitten laitetaan vain norsunmuistini piikkiin ja ylikouluttamisen.

Geeniblogi
Animalia
Valio
SEY ry

Absolutely Cuckoo

Yläkertaamme muutti uudet naapurit, jotka ovat ilahduttaneet eloamme remontoimalla hulluna (ja herättämällä seitsemältä) ja hankkimalla koiran, joka luultavimmin kärsii pahasta eroahdistuksesta ja haukkuu - paljon.

En ole vielä keksinyt mitään hyvää heistä (koska olen kamala ihminen), mutta voin sanoa ettei heidän aiheuttama vesivahinko, meidän kylpyhuoneen kattoon, auta asiaa yhtään.

Lights

Kun mikään ruoka ei ole oikein pysynyt sisällä tässä parina päivänä, on kai ihan normaalia, että kun vihdoin alkaa maistua ruoka (enkä oksenna sitä ulos) haluan syödä popcorneja, sipsejä, suklaakeksejä...

Listasta vain yksi on toteutettavissa, mutta mikäs siinä. Ehkä vihdoin huomenissa voin muuttua suohirviöstä takaisin oikeaksi ihmiseksi ja haukata raitista ilmaa ja nauttia auringosta.

Uhosin jääväni suohirviöksi koko elämäkseni enkä ikinä näkisi päivänvaloa. Kunnes katsoin neljättä elokuvaa putkeen, linnut lauloivat ulkona ja aurinko oli paistanut koko päivän ja yksinkertaisesti en kyennyt enää.

Yksi terve ihminen tilauksessa, vaihtokauppana saa ikävän oksennustaudin. Tänks.

(Sitä paitsi, en voi olla kipeä, kun Matti Johannes Koivu esiintyy LeBonkissa keskiviikkona! Mun piti kosiakin sitä, vaikkakin kaikki eivät ole olleet tästä ajatuksesta ihan onneissaan...)

Du är Ånga

Se on hienoa, kun on jaksanut istua koululla aina vartin yli yhdeksästä puoli neljään. Tällä hetkellä kiinnostus ympäristötaloutta kohtaan on hiukan hakusessa (koululla ei edes tarjottu vegaanista ruokaa, joten olen nakertanut pöytien kulmia ruuan puutteessa) ja mietin, olenko oikeasti ikinä ollut vapaaehtoisesti koululla näin kauan?

Sukkahousuissa on ikävästi isossa varpaassa reikä (relevanttia tietoa!) ja sen tähden en enää pysty keskittymään mihinkään muuhun. Sen on pakko johtua siitä, eikä mistään muusta!

Voi vappu, miksi tulitkaan ja estit lukemasta.

Magic Hours

Vaikka viime vuonna vappuna uhosin, etten enää ikinä vietä vappua Forssassa, päädyin kaikesta uhosta huolimatta viettämään vappua juuri siellä.

Mutta toisin kuin viime vuonna, ei tarvinnut syntyä uudestaan tanssilattialla vaan sai olla koko ajan onnellinen ja hymyillä ja juoda paljon kuoharia.

Sai myös avata piknik-kauden ja juoda teetä auringon alla ja syödä kevään ensimmäiset jäätelöt (riisijäätelö oli todella hyvää, kuka olisi uskonut vaniljan olevan oikeasti niin hyvää?)

Vappuna oli ihanaa, mutta odotan jo kaiken rauhoittumista (vielä viikonloppuna mökille!), sillä ensi viikon keskiviikkona Matti Johannes Koivu esiintyy ja kesäloma oikeasti alkaa (uusien kiireiden kanssa).