Disco 2000

En oikein vieläkään ole osannut sisäistää päähäni sitä tietoa, että lähden huomenna aamulennolla Roomaan.

Tässä juhlinnan jälkeisenä päivänä on aivan jäätävää lähteä pakkaamaan, sillä väsymys on jotain sanoinkuvaamatonta. Joskus toivoisin tasoittavien auttavan.

Minä ja mustelmaiset sääreni siis lähdemme Roomaan ja toivottavasti olen pakannut tarpeeksi kesävaatteita. Kesä kaksi, täältä tullaan!

A Letter to Elise

Suostuin yli vuoden kampaaja kieltoni jälkeen käväisemään kampaajan penkillä ja ehkä ensimmäistä kertaa kampaaja oikeasti kuunteli toiveitani!

Olin varautunut siihen, että hiuksiani jouduttaisiin leikkaamaan todella paljon, mutta kasvatettu tukkani olikin todella hyvässä kunnossa. Yllättäen värjätyt latvani eivät, mutta niistäkin leikattiin ehkä vain pari senttiä pois. Latvat ovat nyt skarpimmat ja suoremmat ja tämä lirutukkakin näyttää jo paljon paksummalta, kun aikoinaan kerroksittain leikattu tukka on edes vähän tasoittunut.

Nyt on hyvä viettää synttäreitä ja matkata ensi maanantaina Rooman auringon alle.

Sitten tämän lomailun ja liian kivan syyskuun jälkeen, voisin oikeasti paneutua täysillä koulun kimppuun. 

Little Bird

Nyt tänään pitäisi tottua siihen, että täytän kaksi ja viisi. En juhli synttäreitäni mitenkään ihmeellisesti (teen opparia ja käyn leffassa), mutta viikonloppuna vietän niitä hiukan jälkikäteen, sillä oli hyvä yhdistää omat ja parisuhteen toisen osapuolen synttärit.

Mikäli minulle oltaisiin pari vuotta sitten sanottu, että juuri tänä vuonna olisin onnellinen parisuhteessa ja lopulta muuttaisin saman katon alle, olisin nauranut räkäisesti ja vannonut oman itsenäisyyteni perään ja todennut ettei sellaista yksinkertaisesti tapahdu, koska en vain halua.

Nyt olen ehkä hiukan kauhuissani (en oikeasti, ehkä jännittynyt) ja iloinen. Monet asiat helpottuvat ja muuttuvat, mutta lopulta niin monet asiat jäävät juuri ennalleen ja tutuiksi.

Kai kyse on vain siitä miten asioihin suhtautuu.

Minä Näen Sinussa Sen Mitä Rakastan

En ole mitenkään uskonnollinen henkilö. Enkä oikein edes tiedä mihin uskon. Mutta jotenkin haluan uskoa siihen, että joidenkin asioiden elämässä täytyy tapahtua.

Vaikka pari vuotta sitten oli koko elämä jotenkin täysin sekaisin ja pelkkää kaaosta, enkä tiennyt miten päin olla, olen tyytyväinen lopulta että se kaikki tapahtui. Katkeruutta tulee aina, mutta jos siitä osaa päästä irti, voi sanoa olevansa voitolla.

Jos en olisi ikinä valunut pohjalle, en olisi ikinä tutustunut muutamaan erittäin läheiseen ystävääni. Luultavasti en olisi oikeasti oppinut kertomaan, että nyt on paha olla ja näyttää tunteita. En luultavasti olisi koskaan muuttanut Helsinkiin, koska olin ennen tänne muuttoa vahvasti sitä mieltä, ettei Helsingissä voi yksinkertaisesti asua, ikinä.

En olisi ikinä tajunnut, että oikeasti osaan rakastaa ja voin sanoa toiselle rakastavani. En olisi välttämättä tajunnut, että on niitä huonoja ja hyviä miehiä. Tajusin, että parisuhteet voivat kestää ja olen vihdoin tajunnut millaista on oikeasti ja vilpittömästi olla onnellinen.

Vihaan jossittelua ja en lopulta tiedä mille uralle elämäni olisi mennyt, jos en olisi istunut tahtomattani vähän liiankin pitkäkestoisessa vuoristoradassa. Mutta uskon siihen, että näin kuului tapahtua.

En halua olla niin masentava, että sanon tätä sattumaksi. En yksinkertaisesti hyväksy sitä, että sattumalta opin rakastamaan.

William's Heart

Välillä kallistun siihen olettamukseen, että kahvin pois jättäminen aamupalasta oli suuri virhe. Ehkä kärsin vain suuresta univelasta, mutta on inhottavaa olla koko ajan väsynyt.

Käperryn kohta peiton alle ja teen pesän sinne. Saatan nousta sieltä pesästä vasta ensi keväänä. No ehkä tankkaan hiukan ruokaa joulupöydässä.

Parade

Ei haittaa, vaikka syksy on nyt ihan virallisesti täällä, sillä puin ensimmäistä kertaa kesällä ostetun parkatakin päälle.

On ihanaa tulla viimasta ja sateesta sisälle, juoda lakritsateetä ja kääriytyä ihanaan flanellipaitaan.

Awakening

Koska itseään on toisinaan naurettavan vaikea pakottaa syömään, juon mieluummin paljon teetä ja luen kirjoja ja vuoraudun viltin uumeniin.

Haaveilen elämästä Indonesian saarella, jossa ei voi koskaan olla kylmä eikä hymyjä voi koskaan olla liikaa. Ja ruoka on aina hyvää, eikä ruokahalu katoa koskaan.

Seeing Other People

Viikonloppuna aurinko paistoi ja meri Hakaniemen lähellä oli niin sinistä, että oli vaikea kuvitella mitään ikävää ikinä.

Ja sai taas syödä mitä parasta vegaanista ruokaa ja juoda liikaa teetä ja pukeutua villatakkiin.

Syksy on täällä, mutta on paljon odotettavaa. Omat synttärit, Rooma ja uusi tatuointi. Elämä on tehty pienistä asioista, joten nautin niistä.

Miksi keskittyä niihin negatiivisiin asioihin, kun oikeasti kaikki haluavat mieluummin vain hymyillä.

Wasting My Time

Hiusten ihanne pituudesta puuttuu korkeintaan enää seitsemän senttiä. Sen kunniaksi päätin sitten varata ajan kampaajalle, sillä en ole leikannut hiuksiani yli vuoteen.

Latvat on juuri siinä kunnossa, että ne katkeilevat itsestään, joten on kai parempi napsasta pari senttiä pois ja päästä eroon kuihtuneista latvoista. Ja oma värikin on vihdoin selkiytynyt, en tiennyt sen oikeasti olevan näin vaalea.

Jos sitä ottaisi tavaksi, että kerran vuodessa käy kampaajalla. Se voisi olla ihan hyvä.

The Way to There

En enää erota sitä, mikä on tapahtunut oikeasti ja mistä olen uneksinut. Voi olla, että viini on lopullisesti vaurioittanut muistiani tai sitten en syö tarpeeksi.

Kuvittelisi, että Mothers little helperit nostaisivat ruokahalua, mutta se on tainnut kadota kokonaan. On toisinaan tylsää syödä yksin tai tehdä ruokaa yksin. Ruokailu on paljon mieluisampaa jonkun kanssa.

Joinakin päivinä voisin nukkua koko päivän ohitse. Syksy on saapunut.

Säälittävä syksy

Vietin viime viikonloppuni Turussa ja join liikaa viiniä, söin liikaa pitsaa ja nautin auringosta.

Intiaanikesä on täällä ja nyt, vaikka sisätiloissa on kylmä ja pitää kääriytyä villapaitoihin.

Päivät Roomaan vähenevät.