perjantai 30. syyskuuta 2011

Sleeps a Friendly Stranger

Pyöräilin pitkin puiston hiekkateitä, hymyilin helvetin leveästi vieraille, annoin tuulen nostaa pitkiä helmoja ja nautin äärettömän paljon syksyn ehkä viimeisestä auringon säestämästä päivästä.

En enää valita siitä kuka tilasi hellettä. Se joku voisi tilata sitä vähän useammin.

Teenage Riot

Rakastan männyn tuoksua. Vielä enemmän rakastan hitaita aamuja.

torstai 29. syyskuuta 2011

Ui Mun Luo

Haluaisin nukkua hyvin, kauniisti ja ihanasti. Oikeasti haluaisin yksinkertaisesti vain kerrankin nukahtaa ja olla kärsimättä unettomuudesta.

Tosin voisin myös maata sängyssä niin pitkään kunnes aurinko nousee.

Green Mind

Koska olen päättänyt omistaa tämän viikon yksinoikeudella vain itselleni päätän olla tekemättä juuri yhtään mitään.

Almodóvar lukeutuu Dostojevskin, Hitchcockin ja Beatles-manifestin kanssa yksinoikeudella viikkooni.

On syntisen ihanaa olla näin helvetin itsekäs. 

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

I'm Good, I'm Gone

Kaipuu ulkomaailmaan on suurempi kuin ikinä. Kahleet on aika perseestä.

In Bloom

Karkasin yöllä unissani Kreikkaan. Herätyskellon ääni oli pahempaa kuin rikkihappo keuhkoille.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Grandfather Clock

Joskus on kamala hinku maata lattialla, hengittää syvään, kuunnella omia sydämenlyöntejä ja yksinkertaisesti vain olla yhtä maailman kanssa.

Edessä taitaa olla koko yö. Maailma on silloin yksin ja kokonaisuudessaan vain minun. Toisinaan on ihanaa olla äärettömän itsekäs.

Boy Lilikoi

En aio suunnitella tulevaisuuttani hetkiä pidemmälle. Aion siis vain istua parvekkeella, juoda kuumaa soijakaakaota, lukea Dostojevskin Idioottia (kunhan ensin keksin mihin sen piilotin) ja käpertyä siihen suurimpaan villapaitaan minkä omistan.

Koulu pystyy odottamaan hetken, hetkeni parvekkeella ei.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Oh No

Kun minulta kysytään mikä minusta tulee isona, vastaan: Onnellinen.

En halua enkä kaipaa juuri muuta. Se on ehkä se kaikkein vaikein etappi elämässä, mutta oikeasti koitan yrittää.

En jaksa enää itkeä niiden typerien mainoksien tähden, voi luoja!

torstai 22. syyskuuta 2011

I Want You to Want Me

Tässä kaupungissa ei oikeasti ole mikään vikana. Tykkään asua täällä, tästä on tullut koti. Mutta niin kuin kaikissa tärkeissä asioissa on toinenkin puoli. Haluaisin karata, ehkä selvittää omaa päätäni, sillä tällä hetkellä kaikki taitaa olla enemmän tai vähemmän fucked up.

Nyt tekisi aika hyvää olla vähän poissa tästä kaikesta. Ehkä viikko riittäisi, toisaalta kaipaisin pidempää aikaa. Kuukausi, unelmoin kuukauksista.

Haluan päästä haistamaan muiden maiden ilmaa. En halua tuntea itseäni näin sidotuksi.

The Frug

Äkkilähtö Unkariin ei kuulostaisi yhtään, yhtään, yhtään pahalta. Sen sijaan, jotta voisin säilyttää oman malttini (jäämällä tänne) kaipaisin joidenkin ihmisten kokeilevan katoamistemppuja. Katoamistemppujen tekeminen on oikeastaan erittäin kivaa (ja suotavaa helvetti vie!) joten sitä toisinaan kannattaisi kokeilla.

Ja vaikka kuinka tykkään näistä maksullinen tyttö viittauksista, voisin oikeastaan mieluummin poistattaa molemmat viisaudenhampaani samaan aikaan ilman puudutusta ja kuunnella siinä samalla maailman paskinta kappaletta, kuin kuulla ne sanat ikinä enää uudestaan.

Vitutuksen päivä neljä käynnistyi juuri neljä tuntia ja kaksikymmentäkolme minuuttia sitten. Helvetti, uskomatonta!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Go Do

Tatuoinnin kutiaminen on inhokkilistani kärjessä. En tiedä mitään inhottavampaa kuin kutiaminen ja se tieto siitä ettei yksinkertaisesti SAA raapia. Kyseessä on kuitenkin psykologia, sen on pakko!

Haluaisin (niin kuin eilisen tapaan) olla mies. Ei tarvitsisi kärsiä ja olla vittuuntunut kipusisko.

Huimaus on palannut elämääni! Syksy on siis virallisesti nyt täällä huimauksen ja väsymyksen säestämänä.

lauantai 17. syyskuuta 2011

15

Hyvän tyttären paluu osa kaksi: sain äitini itkemään.

Niin, teh betch is back. Valitettavasti ja ihan oikeasti!

perjantai 16. syyskuuta 2011

Take Me Somewhere Nice

Lapsettaa. Ehkä jään tapani mukaan vain mököttämään ja karkaan takaisin kotiin.

Riitelen nykyään aina vähän liikaa.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Socker

Pyykinpesuaineet sisältävät fosfaatteja, jotka ovat vedenpehmentäjiä. Fosfaatit ovat tärkeitä pyykinpesuaineissa, sillä periaatteessa ilman fosfaatteja (ja uutta zeoliittia) pesuaine ei toimi eikä siis putsaa likaisia vaatteita.

Itse olen kuitenkin tullut hiukan huolestuneeksi pesuaineista, jotka sisältävät fosfaatteja, sillä fosfaatteja käytetään muun muassa myös lannotteissa ja täten ovat suuri vesien rehevöittäjä. Kaupungeissa, joissa yleensä on hyvät jätevedenpuhdistamot, ei fosfaateissa niinkään ole haittaa, sillä hyvässä kemiallis-biologisessa jätevedenpuhdistuksessa fosfaatit saadaan poistettua 98 %.

Itselle nousee lähinnä inhotus fosfaatteja kohtaan periaatteesta. Miksi käyttää sellaista tuotetta, jota haja-asutusalueilla ei suositella juuri ympäristösyistä?

Itämeri on maailman saastunein meri, mikä on aika surullista ottaen huomioon Itämeren koon. Itämeren valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä ja vaikka typpi- sekä fosforipäästöt tulevat pääsääntöisesti maataloudesta, olisi jokaisen hyvä edes hiukan omalla toiminnallaan vähentää muun muassa fosforien käyttöä. Fosfori ja typpi ovat vesistöissä hyviä ravinteita, jotka lisäävät muun muassa levien ja vesikasvillisuuden kasvua. Näiden kasvu lopulta aiheuttaa rehevöitymistä.

Itämeren suurimmaksi ja vakavimmaksi ongelmaksi on nostettu juuri rehevöittyminen. Rehevöittyneessä meressä ja järvessä eläimistö vähenee ja yksipuolistuu, sillä rehevöittyminen lisää vesien happikatoa. Pahimmassa tapauksessa rehevöityneen meren tai järven pohjaeläimistö katoaa kokonaan hapettomissa oloissa.

Kuitenkin fosfaatittomien pesuaineiden tilalle on hankala keksiä korvaajaa. Tietenkin voi katsoa kaupasta pesuaineita, jotka sisältävät zeoliitteja, mutta itse haluaisin siirtyä ekologisiin pesuaineisiin, ihan pelkästään ympärisösyistä. Keinotekoinen zeoliitti ei minua houkuta.

Pesupähkinät olisivat luonnon kannalta hyvä ratkaisu, sillä käytetyn pesupähkinän voi heittää bioroskiin tai kompostoida, jos omasta kotoa komposti löytyy. Pesupähkinöitä voi myös käyttää muihin tarkoituksiin kuten hiustenpesuun ja käyttää yleispesuaineena. Eikä siis pesupähkinät sisällä fosfaatteja tai sisällä muutenkaan mitään keinotekoisia aineita. Kuulostaa loistavalta! Mutta, aina tulee se mutta.

Lähinnä pesupähkinöissä huolestuttaa se, ettei se välttämättä poista tahroja kovin hyvin. Tietenkin pesupähkinöissä on eroja, mutta itseä ei kovin innosta hukata rahaa tuotteisiin, jotka eivät tee sitä mitä niiden pitäisi. Muutenkin se, ettei pesupähkinät toimi hyvin kylmässä vedessä, työntää luotaan pois. Itse pesen kaiken pyykkini kolmessakymmenessä asteessa, sillä kylmälläkin vedellä saa puhdasta jälkeä (kuukauden pyykkikorissa lojunut verinen paitani puhdistui verestä, vaikka olin heittänyt toivon sen puhdistamiseksi, eikä tarvinnut pestä paita kuin kerran!)

Se, että minun pitäisi pestä pyykkini kuudessakymmenessä asteessa, jotta saisin pesupähkinöillä pyykistäni puhdasta jälkeä, ei houkuta. Pesupähkinöiden ekologisuus katoaa kokonaan, jos pyykit pesee korkeassa lämpötilassa. Alemmassa lämpötilassa pesty pyykki on kuitenkin luonnon kannalta parempi vaihtoehto kuin korkeassa. Tosin se ei kuitenkaan poista fosfaatti ongelmaa.

Tietenkin on olemassa muitakin ekologisia pyykinpesuaineita kuin pesupähkinät ja aionkin siis siirtyä kokeilemaan niistä sitä parhainta. Ehkä kokeilen myös omassa empiirisessä tutkimuksessani pesupähkinöiden tehoa. Katsotaan miten käy, ainakin ihan avoimin silmin olen siirtymässä fosfaatittomaan pyykinpesuun! 

maanantai 12. syyskuuta 2011

Bloodbuzz Ohio

Ruoanlaiton sääntö: muistat viimein viime kerralla unohtuneen aineksen. Ihan kiva muuten, mutta pakolla unohtuu jotain mitä viime kerralla ei unohtanut. Paska.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Nobody Gets Me But You

Toisinaan tunnen itseni äärettömän lapselliseksi ja naiiviksi. Varsinkin, kun viime aikoina olen vahvasti alkanut uskomaan siihen, että pelastan maailman. Olenhan aina ollut kovin vaatimaton.

Mutta jos en uskoisi siihen mitä opiskelen tai siihen mitä elämässäni yritän, niin kuka muukaan uskoisi? Maailmassa pitää olla ne muutamat hassut ihmiset, jotka ehkä jaksavat uskoa ihmisen hyvyyteen ja uskovat siihen ettei mikään ole vielä menetetty.

Vaikka toisinaan Maailmantuska (isolla alkukirjaimella!) iskee, niin syntyy vastareaktio; halu tehdä asialle jotain. En halua menettää toivoani, sillä jos tulen siihen tulokseen ettei ole tehtävissä enää mitään, en myöskään tee asioille mitään. Olen aina ollut sitä mieltä, että asioihin voi vaikuttaa.

Ehkä niiden kaikkein tärkeimpien ja rakkaimpien asioiden muuttaminen vie paljon aikaa ja sen oikean päämäärän tavoittaminen on kivikkoista, niin siihen pystyy kyllä. On pakko.

Olkoonkin sitten, että minut leimataan tärähtäneeksi wannabe hipiksi, mutta aion yrittää! Aion yrittää muuttaa asenteita ja ajatuksia. Haluan pistää ihmiset miettimään, haluan saada toiset ymmärtämään saman kuin minä itse. Meillä ei ole toista maapalloa.

torstai 8. syyskuuta 2011

The Winner Takes It All

Maailmantuska, elämäntuska ja Maailmantuska isolla alkukirjaimella. Toisinaan taidan olla hiukan maanisdepressiivinen.

Mutta ei kai voi rakastaa maailmaa ilman, ettei kärsisi hiukan siinä samalla.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Maailma On Sun

Tuntuu jotenkin äärettömän naurettavalta kuinka suureksi optimistiksi ihminen voi kasvaa reilussa vuodessa. Tai miten suuren elämänmuutoksen voi tehdä elämässään naurettavan lyhyessä ajassa ja oikeasti rakastaa, rakastaa ja rakastaa elämää (vaikka toisinaan se on niin paskaa).

En tiedä milloin pessimisti minää kaivataan, sillä tämä harjoiteltu optimismi on maalannut kaiken uudestaan ja muuttanut niin paljon. Enkä oikeastaan edes haluaisi palata siihen älyttömän sarkastiseen pessimistiin, joka hymyili vinosti ja oli äärimmäisen nenäkäs. Toisaalta sarkastinen ja nenäkäs minä on edelleen olemassa, ehkä vähemmän käytössä ja se vino hymy ei ole ikinä kadonnutkaan mihinkään!

Toivon ettei kukaan päätä leikkiä leikkiä: Kolkataan optimisti!

lauantai 3. syyskuuta 2011

Baby Missiles

On hyviä ja huonoja ideoita. Viime aikoina olen kärsinyt niistä huonoista ideoista. Ehkä jonain päivänä oppii virheistään, joskus.