Pyykinpesuaineet sisältävät fosfaatteja, jotka ovat vedenpehmentäjiä. Fosfaatit ovat tärkeitä pyykinpesuaineissa, sillä periaatteessa ilman fosfaatteja (ja uutta zeoliittia) pesuaine ei toimi eikä siis putsaa likaisia vaatteita.
Itse olen kuitenkin tullut hiukan huolestuneeksi pesuaineista, jotka sisältävät fosfaatteja, sillä fosfaatteja käytetään muun muassa myös lannotteissa ja täten ovat suuri vesien rehevöittäjä. Kaupungeissa, joissa yleensä on hyvät jätevedenpuhdistamot, ei fosfaateissa niinkään ole haittaa, sillä hyvässä kemiallis-biologisessa jätevedenpuhdistuksessa fosfaatit saadaan poistettua 98 %.
Itselle nousee lähinnä inhotus fosfaatteja kohtaan periaatteesta. Miksi käyttää sellaista tuotetta, jota haja-asutusalueilla ei suositella juuri ympäristösyistä?
Itämeri on maailman saastunein meri, mikä on aika surullista ottaen huomioon Itämeren koon. Itämeren valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä ja vaikka typpi- sekä fosforipäästöt tulevat pääsääntöisesti maataloudesta, olisi jokaisen hyvä edes hiukan omalla toiminnallaan vähentää muun muassa fosforien käyttöä. Fosfori ja typpi ovat vesistöissä hyviä ravinteita, jotka lisäävät muun muassa levien ja vesikasvillisuuden kasvua. Näiden kasvu lopulta aiheuttaa rehevöitymistä.
Itämeren suurimmaksi ja vakavimmaksi ongelmaksi on nostettu juuri rehevöittyminen. Rehevöittyneessä meressä ja järvessä eläimistö vähenee ja yksipuolistuu, sillä rehevöittyminen lisää vesien happikatoa. Pahimmassa tapauksessa rehevöityneen meren tai järven pohjaeläimistö katoaa kokonaan hapettomissa oloissa.
Kuitenkin fosfaatittomien pesuaineiden tilalle on hankala keksiä korvaajaa. Tietenkin voi katsoa kaupasta pesuaineita, jotka sisältävät zeoliitteja, mutta itse haluaisin siirtyä ekologisiin pesuaineisiin, ihan pelkästään ympärisösyistä. Keinotekoinen zeoliitti ei minua houkuta.
Pesupähkinät olisivat luonnon kannalta hyvä ratkaisu, sillä käytetyn pesupähkinän voi heittää bioroskiin tai kompostoida, jos omasta kotoa komposti löytyy. Pesupähkinöitä voi myös käyttää muihin tarkoituksiin kuten hiustenpesuun ja käyttää yleispesuaineena. Eikä siis pesupähkinät sisällä fosfaatteja tai sisällä muutenkaan mitään keinotekoisia aineita. Kuulostaa loistavalta! Mutta, aina tulee se mutta.
Lähinnä pesupähkinöissä huolestuttaa se, ettei se välttämättä poista tahroja kovin hyvin. Tietenkin pesupähkinöissä on eroja, mutta itseä ei kovin innosta hukata rahaa tuotteisiin, jotka eivät tee sitä mitä niiden pitäisi. Muutenkin se, ettei pesupähkinät toimi hyvin kylmässä vedessä, työntää luotaan pois. Itse pesen kaiken pyykkini kolmessakymmenessä asteessa, sillä kylmälläkin vedellä saa puhdasta jälkeä (kuukauden pyykkikorissa lojunut verinen paitani puhdistui verestä, vaikka olin heittänyt toivon sen puhdistamiseksi, eikä tarvinnut pestä paita kuin kerran!)
Se, että minun pitäisi pestä pyykkini kuudessakymmenessä asteessa, jotta saisin pesupähkinöillä pyykistäni puhdasta jälkeä, ei houkuta. Pesupähkinöiden ekologisuus katoaa kokonaan, jos pyykit pesee korkeassa lämpötilassa. Alemmassa lämpötilassa pesty pyykki on kuitenkin luonnon kannalta parempi vaihtoehto kuin korkeassa. Tosin se ei kuitenkaan poista fosfaatti ongelmaa.
Tietenkin on olemassa muitakin ekologisia pyykinpesuaineita kuin pesupähkinät ja aionkin siis siirtyä kokeilemaan niistä sitä parhainta. Ehkä kokeilen myös omassa empiirisessä tutkimuksessani pesupähkinöiden tehoa. Katsotaan miten käy, ainakin ihan avoimin silmin olen siirtymässä fosfaatittomaan pyykinpesuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti