On ikävä kesää ja niitä hetkiä, kun sai maata nurmikolla auringon alla, nauraa ehkä maailman typerimmille vitseille ja juoda viiniä niin paljon ettei enää edes muistanut omaa nimeään.
On ikävä myös kesän ärsyttäviä vesisateita ja sanontaa "Kyllä kesä kuivaa sen minkä on kastellut, paitsi juhannuksena, jolloin kesä kastelee vieläkin märemmäksi."
Minulla on ikävä kesän festareita ja niitä lukuisia hymyjä, joita kesällä jaettiin.
Ehkä eniten on ikävä niitä kesän hetkiä, kun sai maata kesän kuumimmat tunnit tekemättä mitään ja nauttia olosta itsensä kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti