Lavinia

Toisinaan en haluaisi nousta nurmikolta ollenkaan, sillä siellä makaaminen on äärettömän ihanaa.

Ja saippuakuplat taitavat viihdyttää minua enemmän kun naapurin lapsia.

The Privateers

Vihaan valkoisia sukkia, sillä valkoiset sukat ovat yksinkertaisesti tylsiä eikä ne voi kertoa ihmisestä juuri mitään. Ehkä valkoiset sukat voivat kertoa vain sen, onko sukat puhtaat vai ei.

Vihaan myös varpaita. Varpaat eivät ole mitenkään ihania, ne on ällöttäviä pieniä possuja, jotka vain auttavat kävelemisessä. Ne eivät ole kauniit edes silloin, vaikka kynnet lakkaisikin. Yksinkertaisesti varpaat ovat vain jotain ällöttävää enkä siedä nähdä niitä. Ne ällöttävät minua.

Vihaan ennalta-arvattavia elokuvia. Mikään ei voi olla sen rasittavampaa kuin tietää elokuvan alkumetreillä mitä elokuvassa tulee lopussa tapahtumaan. Se aliarvioi katsojaa, mutta kuitenkin on pakko katsoa elokuva loppuun, sillä on se ihan pieni ääni, joka käskee katsomaan loppuun asti. Jos kuitenkin sattuisi olemaan väärässä. Juu ei, kiitos tästä kahden tunnin viemisestä elämästäni.

Vihaan käyttää sanaa vihata, sillä en ole koskaan vihannut ketään. En ole pystynyt vihaamaan edes niitä ihmisiä, jotka tekivät toisinaan elämästäni helvettiä yläasteella. Pikemminkin säälin heitä, sillä lopulta heistä ei ole tullut juuri mitään ja minusta tuntuu, että minä olen saavuttanut kaiken. Minusta on tullut jotain.

Vihaan myös pohjatonta ylimielisyyttäni, näsäviisauttani, sarkasmiani ja ilkeyttäni. 

Mutta minä pidän sormista ja nenistä ja ranteista ja solisluista ja kauloista. Tykkään myös kuunnella omia sydämen sykkeitä, vielä enemmän tykkään kuunnella toisten sydänten liikkeitä. Tykkään hymyistä ja nauruista. Pidän eniten niistä hymyistä, kun hymy leviää kasvoille vain koska tapaa jonkun. Eikä voi olla hymyilemättä, koska tuntee itsensä niin iloiseksi.

Pidän myös niistä hetkistä, kun voi maata lattialla kuunnella musiikkia ja olla yhtä musiikin kanssa, sillä silloin ei ole mitään muuta kuin minä, lattia ja musiikki.

Tykkään niistä aamuista, kun tietää ettei mihinkään ole kiire, koko päivä on edessä ja on vain minä ja aamun tunnit. Ja silloin voi herätä hitaasti eikä välittää tulevasta, sillä on vain se hetki. Sotkuinen tukka ja pehmeä sänky.

Tällä hetkellä tykkään myös erittäin paljon Andrew Birdistä. Ja kai olen toisinaan vähän natural disaster.

We Are the People

Joskus oma blondiuteni hämmentää myös itseäni. Varsinkin silloin, kun kyse on paikallisjunasta Riihimäelle, enkä kovista yrityksistä huolimatta saa junan ovea aukeamaan, vaikka painan sitä punaista nappia. Eihän se junan ovi tietenkään aukea vihreästä, sillä vihreä aukaisee oven vain ulkoa ja punainen tietenkin sisältä.

Minä syytän Mojitoa. Se oli Mojiton syy, prikulleen.

Renegade

Olen lakto-ovovegetaristi. En ole syönyt punaista lihaa noin viiteen vuoteen. Ja noina viitenä vuotena en ole sen liiemmin uusille tuttavuuksille kertonut ruokavaliostani. Siihen on ollut syynsä, etten ole sitä sen ihmeellisemmin maininnut. Ensinnäkin, en näe syytä mennä ensimmäisenä esittämään itseäni "Hei olen Tea. Kasvissyöjä", se mitä kukin syö on mielestäni kunkin yksilön oma asia. Toiseksi, en halua joutua kärhämään sekasyöjän kanssa eri ruokavalioista, sillä sitä on tapahtunut ihan liiankin usein ja haluan välttää niitä mahdollisemman paljon. Ne ovat yleensä väsyttäviä eivätkä johda mihinkään, sillä minä olen kuitenkin se paskempi ihminen, oli perusteluni ihan mitkä tahansa.

En pistä pahitteeksi sivistynyttä keskustelua kasvissyönnistä ja sekasyönnistä. Ihan kunnollinen fiksu keskustelu helposti ammentaa toisen näkökantaa ja antaa uusia ajatuksia. Mutta aina se keskustelu ei todellakaan ole mikään kovinkaan fiksu. Monta kertaa olen joutunut siihen pyynäykseen, että ruokavalioni olisi joltain pois ja että se toinen osapuoli on kauhean hyökkäävä. Kaikkein eniten tässä ehkä ärsyttää se, että ei osata antaa arvoa toisen ihmisen ajatuksille ja arvoille. En tiedä mistä nämä iänikuiset vastakkainasettelut tulevat, mutta se alkaa olla jo ihan helvetin väsyttävää. 

Mahtaakohan se kasvisruoka edes täyttää? Mitä puutosoireita sullakin oikein on? Luuletko olevasi muita parempi ihminen vai? Mistä tiedät, että kaali ei tunne kipua? Onko se soijan lastaus jostain kaukaa sitten ratkaisu maailman pelastukseen?

Minua ainakin kasvisruoka on täyttänyt jo monta vuotta, enkä ole kuolla kupsahtanut. Eiköhän nyt kuitenkin uskota, että soija/tofu ja pavut ovat hyvä ja täyttävä vaihtoehto lihalle. En ole kuitenkaan kaikkein paras mahdollinen esimerkki terveellisestä kasvissyöjästä, sillä hemoglobiinini on joutunut pyynäyksen alle jo nyt muutamaan otteeseen. Mutta silloinkin, kun söin lihaa, hemoglobiini oli alhaisimmasta päästä ja jouduin ties kuinka moneen otteeseen syömään rautakuuria rautakuurin päälle. Voin siis tulla siihen tulokseen, ettei liha ole ratkaisu korkeaan hemoglobiiniin vaan se, että syö monipuolisesti ja terveellisesti.

Minua ärsyttää myös se, että monet kohtaamani sekasyöjät luulevat minun pitävän itseäni heitä parempana ihmisenä. Toisinaan minä pidänkin itseäni parempana ihmisenä kuin muita, mutta ruokavalioni ei liity siihen asiaan pätkääkään. Se mitä toinen syö, on ihan toisarvoinen seikka siihen millainen ihminen toinen on. Ruokavalio ei tee toista yhtään sen paremmaksi ihmiseksi kuin toista. Olisi ihan sama sanoa, että olisin parempi ihminen kuin ystäväni, vedoten siihen, että satun olemaan vasenkätinen ja hän oikeakätinen. Yhtä naurettava argumentti.

Monesti olen myös kohdannut argumenttiin "Ethän sä voi tietää, vaikka porkkanallakin olis tunteet ja tuntee kipua." Oikeasti ihan itsekö tuon keksit? Miten originellia! Let's face it, eläin ihan varmasti tuntee kipua ja heillä on tunteet. On turha lähteä vielä spekuloimaan (toki kyllä elävän luontokappaleen) porkkanan mahdollisia tuntemuksista. Porkkanalla ei ole sydäntä saatikka aivoja, aivot kuitenkin sattuvat olemaan kaikkien tunteiden ja kipujen reagointikeskus. Täten uskallan sanoa, ettei porkkana tunne sen enempää kipua kuin kivikään.

Muutenkin on naurettava nostaa argumenttia kasviksien tunteista, sillä monet sekasyöjät itsekin vetävät poskiinsa porkkanaa, kurkkua ja ties mitä kasviksia ja hedelmiä. Unohtamatta lainkaan eläintä, joka ihan todistetusti tuntee kipua samalla tavalla kuin ihminen. Minua muutenkin ärsyttää tuo argumentti, sillä yleensä en ole edes aloittanut keskustelua kasvissyönnistä tai sekasyönnistä ja kimppuuni käydään kuin yleinen syyttäjä vaikka vain iloisesti nautin omasta ateriastani. Ja jos tarkoituksena on saada minut tuntemaan syyllisyyttä siitä asiasta niin kerron totuuden: se ei todellakaan saa minussa mitään muita tunteita kuin ärsytystä. Eikä se vitsinäkään ole yhtään hauska, sen voin kertoa.

Olen kuullut myös monet kerrat eri variaatiot maailman pelastamisesta kasvisyönnillä. Se ei kuulemma ole ratkaisu mihinkään, että kaukaa rahdataan muun muassa soijaa lentokoneitse maailman toiselta puolelta. Samalla voitaisiin sanoa, ettei hedelmiäkään saisi ikinä tuoda muualta. Se on kyllä totta, että lentokoneella lentäminen tuottaa hiilidioksidia ja edistää ilmaston muutosta. Kuitenkin yksityisautoilu (yllättävää kyllä) tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin lentäminen. 

En kuitenkaan sano, että hei lennetään kaikkialle ja tuodaan kaikki mahdolliset hedelmät ja kasvikset muualta. Se on kuitenkin fakta, vaikka soijan tuonti ulkomailta lopetettaisiin, ei lentäminen loppuisi mihinkään, edelleen niitä hedelmiä sekä kasviksia tuotaisiin Suomeen kaikkina vuodenaikoina. Pitäisi vain muistaa, ettei soija ole ainut ulkomailta tuotu raaka-aine. Ja minä tiedän, ettei vegetaristina voi yksistään pelastaa maailmaa, mutta se on järkevämpi vaihtoehto kuin syödä lihaa joka päivä. Sekin on jo askel huomattavasti parempaan, jos voisi olla syömättä lihaa edes kerran tai pari kertaa viikossa.

Fakta kuitenkin on, että soijaa ennemmin kasvatetaan karjatalouden rehuksi kuin ihmisen ravinnoksi. Soijasta saa myös paljon proteiinia ja sen saisi paljon paremmin hyödynnetyksi proteiinina, jos sitä ei suollettaisi ihmisiin eläimen kautta. Ne sademetsät, joita kaadetaan soija- sekä maissipeltojen tieltä, kaadetaan lihatalouden takia eikä suinkaan sen tähden, että me haluaisimme itse hyödyntää pari soijapihviä maissin kanssa.

Tarkoituksenani ei suinkaan ole paasata (ainakaan syyttävästi). Ennemmin haluan lyödä lyttyyn omalla kohdallani tavatut typerät argumentit. Edelleenkään en ole vastaan hyvää ja rakentavaa keskustelua, mutta itse ainakin kaipaisin, että toisella osapuolella olisi oikeita faktoja eikä mututuntumalla keksittyjä syytöksiä. Se ei oikeasti ole keneltäkään pois, jos minä en syö lihaa. Elämä on kuitenkin aina kyse valinnoista, tämä on minun valintani ja joku toinen on valinnut toisin.

Kiitos ja hei.

Walking on a Dream

Ja taisin riemuita vähän liian aikaisin, sillä lopulta saan avaimet joskus ikuisuuksien päästä. Enkä voi olla repeilemättä niille kaduille, koko Peltosaari on kuin ulkoavaruutta!

Mutta ehkä voin vihdoin heittäytyä ruohikolle makaamaan. Kai voin huijata itseäni hiukan, kyllä sekin voi olla pieni pala vapautta.

Stay (Just a Little Bit More)

Taidan olla taas pienen askeleen lähempänä vapautta. Saan avaimet huomenna, huomenna, huomenna!

Enkä jaksa oikein pelätä kämppistäni, sillä tällä hetkellä sydämeni huuta vapaus ja se vapaus on oikeasti jossain muualla kuin Tervakoskella.

Messenger

Unettomat yöt ovat taas täällä. Pitäisi kai tuplata Valerianan annostusta.

Tyydyn siis vain makaamaan sängyssä, kuuntelen Blonde Redheadia ja toivon, ettei tästä tule oikeasti tapaa.