Vaikka unettomuus vaivaa edelleen ja vie ruokahalun mennessään, niin hemmetti jaksan hymyillä niin leveästi (sillä säälivät katseet on ehkä maailman inhottavin asia, sitten märkien sukkien jälkeen) ja jaksan edelleen uskoa risukasoihin ja niiden talkoisiin.
Lämmin pulla pelastaa (ja pitää) päivän ihanana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti