Viisaudenhammas poistettiin tänään. Kivuilta ja säryiltä on vältytty, mutta voi johtua pääsääntöisesti siitä, että olen lääkinnyt itseäni särkylääkkeillä ja nukkunut, paljon.
Tiedättekö sen fiiliksen, kun herää päiväunilta ja on kuolannut? Lisätkää siihen kuolaan vielä viisaudenhampaasta tihkuva veri, pökkerö ja valkoinen tyynyliina, niin varmasti katsotte tyynyä ensiksi pitkään ja pohtien (kunnes muistuu mieleen, että ainiin hammas poistettiin ja toinen toteamus on, että puudutus ei ole vieläkään lakannut) ja sitten välähtää ja yrität pelastaa valkoisen muumityynyliinan.
Jotenkin se taisi olla jännin hetkeni tänään (pestä veristä tyynyliinaa kylmän veden alla), vaikka olinhan aika kauhuissani, kun minut puudutettiin, annettiin hetki odottaa aineen vaikuttamista ja sitten peitetään liinalla ja hampaat kolajaa kauhusta yhteen.
No tiedän ainakin mitä odottaa lokakuussa, kun toinen viisaudenhampaani poistetaan. Tällä hetkellä olen hemmetin onnellinen siitä, että minulla oli viisaudenhampaat vain alhaalla eikä kaikkia neljää.
Ainakin on saanut syödä paljon jogurttia, pilttiä ja jäätelöä sekä tietää vihdoin miltä kavereista on tuntunut kun he kertovat puudutuksesta. Sekin kun tehtiin minulle tänään ensimmäistä kertaa elämässäni (eikä tunto ole ihan vielä palautunut normaaliksi).
Mutta kokemus ei ole mikään kamalin, mutta voi johtua lähinnä siitä, että minulta poistettiin vain yksi hammas. Kiinteää ruokaa kyllä kaipaan, jogurtilla ei oikein lähde nälkä ja vaikka kuinka syön tofujäätelöistä parhainta, ei sekään oikein lohduta. Haluan soijaleikkeitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti