The World Is Our ____

Siinä missä on toisinaan vaikea erottaa uneksivansa vai olevansa hereillä, on vaikea myös hyväksyä menneisyys.

Se mitä ei voi muuttaa täytyy hyväksyä. Ja vaikka toisinaan ikävöin mielettömästi ja elän haaveissa, olen hyväksynyt ja päässyt eteenpäin. Vaikka toisinaan haaveilen niistä hetkistä, kun sai hymyillä äärettömän paljon ja sai kokea pienen palan onnellisuutta, olen onnellinen silti.

Toisinaan on vaikea hyväksyä sitä, että tässäkin hetkessä on oikeus olla onnellinen. Annoin anteeksi muille ja ehkä vihdoin osasin antaa anteeksi myös itselleni. Haaveilen vähemmän, mutta elän enemmän.

Haluan yhä vähemmän lähteä pois ja pidän ajatuksesta, että jään. Lähteminen kiehtoo silti, mutta en silti toteuta sitä.

Luultavasti saan aikaan jotain suurta. Haluan silti jättää jälkeni sementtiin.

Other People

Aion tänään elää pelkällä kahvilla ja paneutua liian intensiivisesti koulutöihin.

Ja haaveilen saavuttavani tässä elämässä jotain.

Jäniksen Vuosi

Kun miettii toissakesäistä, joka oli pelkkää rikkihappoa keuhkoille, tuntuu siitä olevan ikuisuus. Ikuisuus tuntuu vierähtäneen viime syksystä (vaikka on toisinaan niitä päiviä, jotka muistaa liiankin hyvin) ja on joskus ollut naurettavaa uhmata Helsinkiä.

Ehkä noin vuosi sitten uhmasin ja huusin "En ikinä muuta Helsinkiin! Helvetti ennemmin jäätyy, kun sinne persläpeen muutan". Ja lopulta ne muut maailman perslävet todistivat Helsingin olevan jotain äärettömän mieletöntä.

Ja vaikka toisaalta mietin mahdollisuuksiani muualla, ei minulla ole kiire täältä mihinkään lähteä. Se, että on asunut elämästään neljä vuotta oikeasti toivottomissa perslävissä, voi elämän täällä tuntea auvoisaksi.

Olen täällä oikeasti onnellinen. Kymmenellä pronentilla on toisinaan väliä melko paljonkin.

Modern Times

Toisinaan maailma on avoin enkä tahdo hämärää. Joten rakastan tätä syksyä, sillä syksyt ei aina vuosista toiseen ole täysin perseestä.

Missing the Light of the Day

Elän materiaaliähkykautta. Niinpä en osta mitään turhaa, tutkin kaapit ja myyn (tai lahjoitan) kaikki ne kengät, joita en oikeasti käytä.

Kestävän kehityksen opiskelijana on toisinaan kamalan hankala olla, koska on morkkis jo pelkästä hengittämisestä. 

Mutta kyllä yksi ihminen voi vaikuttaa asioihin ja muuttaa maailmaa.

The Guns of Brixton

Kun viimeiset kuukaudet on kärsitty saatanallisista päänsäryistä sekä liiaksi annettu huimauksen viedä valta, voisi ehkä viisaampi ihminen varata ajan lääkärille.

Mutta taidan olla liian jääräpäinen ja odotan vielä hetken. Ei sitä ennenkään ole mitään lääkärissä selvinnyt.

Sen sijaan leikin kotiäitiä ja hoidan taloutta (miten voi koko ajan olla joka nurkka rempallaan?) ja leivon sämpylöitä. Ja odotan reissua Tampereelle.

I Saw a Light

Helsingin Sanomissa 4.10 oli uutinen televisiotoimittajasta, joka sai katsojalta palautetta ylipainostaan. Hän oli kuulemma huono esimerkki televisiota katsoville nuorille, koska on ylipainoinen. Siitä lopulta lähti vyyhti ja kiusaamisen vastainen kampanja ja niin edelleen.

Minua suorastaan ärsyttää se, että jokaista saa arvostella sen perusteella miltä näyttää. Lihavaa vaa arvostella omista kiloistaan ja mukamas kauniisti ohjeistaa liikkumaan ja tekemään jotakin liikakiloilleen. Laihaa saa arvostella siitä, ettei tämä syö tarpeeksi ja voi herra sentään, kun luut paistavat!

Ja kaikki ylipainoiset ovat tietenkin kilojensa ansainneet itse, syömällä liikaa ja liikkumalla liian vähän. Nämä ihmiset ovat liian laiskoja tekeäkseen mitään asialle, joten turha ruikuttaa. Tietenkään geenit eivät vaikuta, sairaus, masennus tai yhteiskunta. Sitä saa mitä tilaa.

Masentunutkin ihminen on vain patalaiska, jonka täytyy ottaa niskastaan kiinni ja helvetti tehtävä asialle jotain! Kaikki on vain itse aiheutettua, joten turha odottaa, että muut tekisivät asialle jotain tai edes yrittäisivät ymmärtää.

Tässä maailmassa on kehittynyt tietty ihmiskuva, joka ei saa olla liian laiha, lihava, masentunut, työuupunut tai yhtään mitään. Täytyy olla mallikansalainen, joka jaksaa painaa masentumatta, väsymättä, lihoamatta tai laihtumatta.

Ja kaikki mitä elämässä tapahtuu, tapahtuu koska on itse tehnyt sen itselleen. Sitä saa mitä tilaa, ymmärrystä ei heru.

Tässä maailmassa on sairasta itsekeskeisyys. Välitetään itsestä enemmän kuin muista. Itse en aio siihen alistua.