Helsingin Sanomissa 4.10 oli uutinen televisiotoimittajasta, joka sai katsojalta palautetta ylipainostaan. Hän oli kuulemma huono esimerkki televisiota katsoville nuorille, koska on ylipainoinen. Siitä lopulta lähti vyyhti ja kiusaamisen vastainen kampanja ja niin edelleen.
Minua suorastaan ärsyttää se, että jokaista saa arvostella sen perusteella miltä näyttää. Lihavaa vaa arvostella omista kiloistaan ja mukamas kauniisti ohjeistaa liikkumaan ja tekemään jotakin liikakiloilleen. Laihaa saa arvostella siitä, ettei tämä syö tarpeeksi ja voi herra sentään, kun luut paistavat!
Ja kaikki ylipainoiset ovat tietenkin kilojensa ansainneet itse, syömällä liikaa ja liikkumalla liian vähän. Nämä ihmiset ovat liian laiskoja tekeäkseen mitään asialle, joten turha ruikuttaa. Tietenkään geenit eivät vaikuta, sairaus, masennus tai yhteiskunta. Sitä saa mitä tilaa.
Masentunutkin ihminen on vain patalaiska, jonka täytyy ottaa niskastaan kiinni ja helvetti tehtävä asialle jotain! Kaikki on vain itse aiheutettua, joten turha odottaa, että muut tekisivät asialle jotain tai edes yrittäisivät ymmärtää.
Tässä maailmassa on kehittynyt tietty ihmiskuva, joka ei saa olla liian laiha, lihava, masentunut, työuupunut tai yhtään mitään. Täytyy olla mallikansalainen, joka jaksaa painaa masentumatta, väsymättä, lihoamatta tai laihtumatta.
Ja kaikki mitä elämässä tapahtuu, tapahtuu koska on itse tehnyt sen itselleen. Sitä saa mitä tilaa, ymmärrystä ei heru.
Tässä maailmassa on sairasta itsekeskeisyys. Välitetään itsestä enemmän kuin muista. Itse en aio siihen alistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti