Kun näkee unta Forssasta ja sinne palaamisesta, voi todeta sen olevan jonkinlainen painajainen. Samalla voi todeta sen unen pilanneen oikeastaan koko päivän.
Sillä toisinaan ikävöin niitä ihmisiä, niitä hymyjä ja sitä miten tunsin itseni siellä vapaaksi ja onnelliseksi.
Ikävöin menneitä talvia, syksyjä, kesiä ja keväitä. Pelkään unohtavani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti