Elämäni suurin nipotuksen aihe on, kylpyhuoneen oven jättäminen auki suihkun jälkeen, energiajäte. Eli varoitus jo alkumetreillä, luvassa pieni saarna miksi kannustan energiajätteen keräämiseen.
Energiajäte jakaa mielipiteitä. Sitä ei haluta kerätä, koska polttamisessa syntyy hiilidioksisipäästöjä, joten pienemmäksi pahaksi jäisi siis sen jättäminen pois kierrätyksestä, sillä hiilidioksidi edesauttaa ilmaston lämpenemistä. Mutta jaksan silti liputtaa energiajätteen puolesta!
Energiajätteen kerääminen vähentää kaatopaikalle tuotavien jätteiden loppusijoitusta. Vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteen loppusijoitusta vähennetään eli tavoitteena olisi kierrättää yhdyskuntajätteestä 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että jätteiden syntyä täytyy ehkäistä entistä enemmän, kierrätettävyyteen täytyy panostaa enemmän ja polttolaitoksia täytyy lisätä enemmän. Tämän tavoitteen tukena on tietenkin viisiportainen jätehierarkia (jätteiden synnyn ehkäisy, tuotteen uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen energiana ja loppusijoitus).
Koska energiajätettä on melko vaikea kierrättää, johtuen muovien erilaisista koostumuksista ja muoviseoksista, jää yhdeksi vaihtoehdoksi sen polttaminen. Tietenkin ihanteellisinta olisi ehkäistä muovijätteen syntyä, puhumattakaan jo mainitsemastani kierrätyksestä, mutta muovi on (vielä) kaikkein hankalin jäte kierrättää epäpuhtauksien ja muoviseosten tähden.
Energiajätteen keräämisessä on paljon hyviä puolia. Ensinnäkin jo raha. Sekajäte maksaa kiinteistölle paljon enemmän kuin energiajätteen kerääminen. Seuraavissa laskelmissa käytän HSY:n hinnoittelua, sillä suurimmalla todennäköisyydellä helsinkiläisessä kiinteistössä toimii HSY.
Otetaan vaikka esimerkiksi oma talonyhtiöni. Meillä on yksi energiajäteastia ja kaksi sekajäteastiaa. En tiedä kuinka usein sekajäteastiat tyhjennetään, mutta kuvitellaan sen tapahtuvan kerran viikossa (täällä on kuitenkin melko paljon jätteen tuottajia). Tyhjennys maksaa kahdelle astialle kerran viikossa 9,01 euroa. Se tekee kuukaudessa 36,04 euroa. Vastaava summa yhdelle energiajäteastialle viikossa on 6,15 euroa ja kuukaudessa se tulee tekemään 24,60 euroa. Eli vuodessa sekajäte maksaa kerrostalokiinteistölle 432,48 euroa, kun energiajäte 295,20 euroa. Eli panostamalla energiajätteen keräämiseen, tulisi kiinteistölle huomattavia säästöjä. Lisäämällä toisen energiajäteastian (ja jättämällä vaikka yhden sekajäteastian pois) summa pienenee viikossa 5,65 euroon.
Kaikkia tietenkään raha ei jaksa hetkauttaa niiden suurien hiilidioksidipäästöjen rinnalla. Mutta muovin katoaminen on pitkä prosessi. Muovipussin maatuminen luonnossa (tarkemmin vedessä) kestää kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen ja muovipullon jo ruhtinaalliset 450 vuotta. Maalla muovin maatumisaika ei merkittävästi muutu paljon pienemmäksi.
Jo tuon tähden muovin polttaminen on järkevämpää, kuin odottaa sen maatumista. Energiajätteestä saatu energia pienentää edes hiukan muualta tuotujen fossiilisten polttoaineiden määrää. Samalla energiajäte vähentää luonnonvarojen käyttöä, kun jätteiden loppusijoituspaikkoja ei tarvitse kasvattaa entisestään. Energiajätteen polttamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä, mutta niin syntyy fossiilisten energiapolttoaineiden käytössäkin. Ja jokainen tietää, että maaperä on ehtyvä luonnonvara. Jos jätteiden syntyä ei ehkäistä, niiden polttoa ei kannusteta, huomaamme pian (kirjaimellisesti) elävämme omissa paskoissamme.
Energiajätteen poltto tuottaa kuitenkin vähemmän hiilidioksidipäästöjä, mitä vaikka kivihiilen polttamisessa. Hiilidioksidipäästöjä tulee, sitä on vaikea vähentää, mutta ainakin voisi mieluummin valita kahdesta pahasta, sen vähemmän pahan. Energiajätettä yleensä poltetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, jossa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Tällöin prosessissa syntyvää lämpöä ei esimerkiksi päästetä meriin, vaan hyödynnetään kaukolämpönä meidän kotiemme lämmittämisessä. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat 410 000 tonnia pienemmät kuin kivihiililaitosten.
Mieluummin siis jaottelen kotonani energiajätteen sekajätteestä. Valitsen tässä elämässä kahdesta pahasta sen vähemmän pahan.
Ja hyödynsin tässä saarnassani HSY:tä, Ympäristöministeriötä, Plastic Garbage Project -hanketta ja Tekesiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti