Tässä tulee eeppisen minireilin ja road tripin synty ja kulku ja vähän kaikki siltä väliltä! Tapansa mukaan erittäin myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan (tai niin ainakin sanotaan).
Ensiksi suunnitelmissa oli utopistinen reilaus ympäri Eurooppaa, joko Ruotsin kautta Hollantiin, Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin (ja taisi siellä olla oikeastaan Italia, Kreikka ja koko hemmetin Eurooppa!) Sitten Itä-Euroopan huokeus houkutteli ja suunnitelma muuttui Baltiasta reissaten Tsekit, Unkarit, Albaniat ja Romaniat.
Mutta se tosiaan oli täysin utopista unelmaa, joka kaatui täydellisen näyttävästi rahattomuuteen (mutta saa sitä tyttö unelmoida!)
Lopulta tyydyin ihan pelkkään muutaman päivän lomaan ihan minne vain. Sitten se muutama päivä venyikin reiluun kahteen viikkoon, kun suunnitelmiin tuli, että palaisimme autolla Suomeen. Niinpä silloin lyötiin lukkoon suunnitelma Puola-Unkari-Slovakia-Slovenia-Kroatia.
Mutta ehkä olisi pitänyt tajuta, ettei niillä suunnitelmilla ole aikomuksenakaan toteutua (sillä liikkeellä oli kaksi täysin tuuliviiriä). Niinpä lopulta lento Budapestiin, yöpymistä siellä kolme yötä (ja kuitenkin yövyimme neljä), Bratislava muuttui Prahaksi ja Ljubljana Céske Budojeviceksi.
Budapestissa yövyimme boheemissa hippikommuunissa, jonka pitäjä lausui mahtipontisesti "If you smoke, anything at all, do it in the balcony. Please" ja matkaseuralaiselta taisi jäädä tämä hieno yksityiskohta kuulematta (kuten myös, se ettei jääkaappiin ollut tarkoitus laittaa kenkiä, ei vaikka siinä kenkien kuvia olikin).
Kun olimme pari päivää talsineet pelkässä Pestissä, saimme kuin saimmekin suunnattua itsemme kohti Budaa (siellä rakastuin niihin katuihin, ilmapiiriin, lämpöön, nauruun ja hymyihin) ja sitten suunnattiin kohti Prahaa. Praha oli edelleen yhtä ihana ja turisteja oli valittavasti enemmän kuin aikaisemmin.
Hostelli Prahassa oli sisustettu pelkästään Ikealla. Yhteisiä tiloja kuvattiin, joten fiilis toisinaan oli melko isoveli valvoo. Mutta siitä pääsi eroon, kun pakeni oman huoneen syövereihin, jossa saksalaiset tytöt ottivat hermoille. On se oikeasti kumma, miten hameväki suhtautuu jokaiseen naiseen vihollisena, varsinkin silloin kun tähtäimessä on mies.
Prahassa oli jälleen kerran huokeaa ja ruoka oli äärimmäisen ihanaa! Koko reissu melkein meni ruokaillessa, sillä matkaseuralaisen kanssa arvostelimme jokaisen annoksen, laitoimme ne parhausjärjestykseen ja omalla kohdallani metsästin pelkästään täydellistä jälkiruokaa (ja liian monet jälkiruoat jäi pettymykseksi, sillä pidin enemmän aina omista tekeleistäni, egoistin vikaa?) Prahassa löytyi aivan äärettömän ihana kasvisrafla, jonne eksyimme peräti kahdesti. Toisella kerralla vain jälkiruoille.
Prahasta junailimme itsemme Céske Budojeviceen, jossa söimme elämäni parhaimman struudelin. Ja oi voi, sieltä sai myös ihan oikeaa pullaa!
Reissun reilaus siis päättyi ja tämän jälkeen roadtrip alkoi, hui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti