Isäni teki riemukkaan voitontanssin ja sen jälkeen puheen, kun huomasi nenäkoruni kadonneen nenänpielestä.
Onhan se mukava, että harmitusta ei ollut havaittavissa, mutta hiukan vittuilevana sitä kyllä pidin.
Kotopuolessa on toisinaan ihan kiva käydä. Varsinkin sillon, kun tajuan etten asu enää täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti