10. syyskuuta kulunutta vuotta, Ylioppilaslehti kirjoitti artikkelin Fazerista ja heidän hankkeestaan rakentaa koulu Afrikkaan. Samasta aiheesta kirjoitti Elina Hirvonen kolumnin Helsingin Sanomiin 26.9.
Kyllä on hienoa Fazer, kun olette kiinnostuneet afrikkalaisten koulutuksesta ja olette valmiita antamaan viisi senttiä jokaisesta myydystä Fazerin sinisestä suklaalevystä. Ihan kelvollisen koulun rakentaminen maksaa noin 70 000 euroa, joten matkaa siihen on.
Tietenkin matkaa olisi vielä vähemmän, jos ette olisi tuhlanneet rahaa Helsingin Sanomien isoimpaan mainokseen, jossa ilmoitatte suomalaisille tästä ilosanomasta. Jos tämä jättimainos, noin 50 000 euron luokassa pyörivä, olisi jätetty käyttämättä, olisi tämän hankkeen kassassa jo tuo summa.
Kun luin artikkelin Ylioppilaslehdestä, en voinut kuin pyörittää silmiäni, sillä kyseessä haiskahtaa pahasti oman imagon kiillottaminen. Pienemmälläkin mainoksella olisi voitu pärjätä tai olla mainostamatta sitä lainkaan. Viidakkorummulla on lopulta melko suuri vaikutus tässä yhteiskunnassa, joten tällaisen valtavan yrityksen pieni ele lahjoittaa koulu Afrikkaan, olisi joka tapauksessa saanut pienen huomion mediassa.
Taisin myös nurista siitä pienestä viiden sentin lahjoituksesta ja olisin ehkä halunnut lahjoituksen olevan edes kymmenen senttiä per myyty suklaalevy. Mutta enhän minä mistään markkinoista ja menekistä mitään tiedä, joten kaippa tuolla viidellä sentillä saadaan paljon aikaan tämän koulun suhteen ja kääritään kuitenkin suuremmat rahat yritykselle. Lisäksi vielä parempi imago kaupan päälle, joten tässähän on lähes win-win tilanne!
En tiedä mitään oksettavampaa kuin viherpesu ja imagojen kiillottaminen. Ainakin ihmisten huomion Fazer sai, mutta tuskin pelkästään sitä haluttua hyvää huomiota, ei ainakaan minulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti