Siinä missä eilinen salitreeni ja uinti lässähti kuin lehmän häntä lähes pyörtymisen takia (ja kahden tunnin tavoitteesta toteutin vain tunnin) niin tänään sitten meni paljon paremmin!
En edes tiennyt, että puolen vuoden kunnon liikkumisen jälkeen, ei saa liikaa rehkiä. Mutta lopulta, kun sai salilla tehdä kaikessa rauhassa (ennen senioreiden rynnäkköä) viisikymmentä minuuttia ja ylittää itsensä lopulta uimalla kilometrin, tulee lopulta fiilis, ettei se kunnon koheneminen olekaan ihan saavutettamattomissa.
On ehkä hiukan järkyttävää huomata, että tällainen liikunnanvihaaja oikeasti oppii rakastamaan sitä. Kipu lihaksissa on lopulta ystävä.
Muistahan sitten pitää myös huilipäiviä ettet vedä kehoa piippuun :) Sillo treenaamisesta ei oo mitää hyötyä, päin vastoin!
VastaaPoistaTänään on huilipäivä :) Oli pakko, kun lihakset oli niin kipeet ja aattelin antaa niiden palautua (vaikka aika nopeesti ne palautuu D: jännää!)
PoistaEilisen kilsan uinti oli vähän raskasta, kun kolmantena päivänä oli liikkeessä, mutta nyt oli ihana nukkua vähän pidempään ja ottaa rennosti. Ei ne huilipäivätkää nyt niin kauheita oo, mitä ekaks kuvittelin :D