Istun peiton kätköissä villasukat jalassa ja villapaita päällä. Samalla mietin onko täällä aina ollut näin kylmä.
Olen yrittänyt hiljalleen päästä mukaan elämääni muualla kuin Prahassa. Olen istunut keittiön pöydän ääressä ja antanut auringon lämmittää. Eikä sen auringon alla ole enää yhtä lämmintä kuin viikko sitten.
Maailma oli minua ja suklaakeksejä vastaan jättämällä pankkikortin kotiin. Tosin minä tulen ja nousen ja teen niitä saamarin keksejä sitten vaikka väkisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti