Ehkä hiljalleen alan kuulemaan omista kesätöistäni tai sitten en. Lopulta lopputulos on kuitenkin periaatteessa sama: olen kesän täällä tehden töitä tai olen kesän täällä heittäen lonkkaa. Ehkä kuitenkin kallistuisin enemmin vaihtoehtoon yksi.
Eikä tätä rahan menoa vain voi hillitä. Ei varsinkaan silloin, kun pitäisi juosta Suomen kaikki festarit, reissata vähän ulkomailla ja ostaa julmetusti uusia levyjä. Samalla veljeni inhottavasti yrittää saada minut ostamaan koiran.
Ja ehkä haluaisin hiukan naiivisti uskoa rahapuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti