Haluaisin kiireiden jo helpottavan. Maaliskuu oli koulutöiden suhteen yhtä helvettiä, sillä töitä tuntui olevan ihan äärimmäisyyksiin asti. Jotenkin siitä kaikesta selvisi hokemalla itselleen "Kaikki helpottaa sitten ensi kuussa".
Miten ihanaa olikaan huomata nyt huhtikuussa (kun tätä kuukautta ollaan eletty vaivainen viikko) etteivät ne kiireet lopukaan. Ja hyvällä tuurilla kiireet helpottavat vasta, kun valmistun.
Kuka helvetti pisti mielessäni itämään ajatuksen, että valmistun neljän vuoden sijasta kolmessa ja puolessa vuodessa?
Mutta nyt taas jaksaa (ainakin yrittää) painaa täysillä, sillä takana on aivan ihana löysäilyviikonloppu, kun sai vain maata toisen kainalossa ja saada kaikessa rauhassa järisyttäviä mökötyskohtauksia.
Tarkoituksena on ainakin saada parit esseet tehtyä niin, että opintopisteet kertyvät kortistoon innoittamaan.
Esseen kirjoituksen lomassa on hyvä juoda teetä ja kuunnella Junipia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti