Kahlatessa loskassa ja rännän sataessa vaakatasossa tulin siihen tulokseen, että kesä olisi ehkä enemmän kuin kiva. En ehkä voisi kaivata enempää sitä, kun voi vihdoin kävellä ruohikolla paljain varpain ja antaa hieman märän nurmikon kutittaa varpaita.
Kesää enemmän haluaisin liftata Suomen halki jäämerelle. Matkalla sinne (tai sieltä pois) voisin poiketa Murmanskissa. Ja ehkä minä saan napattua jonkun joka olisi yhtä innoissaan ajatuksesta jäämerestä, mutta tällä hetkellä taidan vain tyytyä haaveiluun.
Haluaisin myös oman lemmikkikanan. Haluaisin rapsuttaa sen helttaa ja silittää pehmeitä höyheniä.
Mä voin tulla mukaan jäämerelle! Oon käyny tosi lähellä, mutta en kuitenkaan jäämerellä. Haluisin nähä sen <3
VastaaPoista