Cocoon

Unissani olin reissannut Pariisiin ja ihmetellyt sitä kauneutta ja mahdottomuutta, että olin siellä. Herätyskello heitti hapot keuhoille ja huomasinkin olevani jossain aivan muualla.

Tällä hetkellä haluaisin vain reissata jonnekin, ihan minne vain. Myanmarin kuuma kosteus houkuttelee, kun Laos-ikävä kasvaa päivä päivältä. On jotenkin naurettavaa, kuinka yksi kuukausi kaukana idässä sai varastettua sydämeni.

Mutta olin siellä niin onnellinen, onnellisempi mitä olin kuluneena kouluvuotenani ollut kertaakaan. Ja vaikka nyt todellakin olen äärettömän onnellinen, haluaisin vielä hymyillä lämpimille säille ja auringolle ja lisäillä aurinkorasvaa ja kuunnella paikallisten kieltä (ymmärtämättä sitä lainkaan) ja yksinkertaisesti vain pakahtua siihen kaikkeen erilaisuuteen ja helppoon elämänrytmiin. Laosiin on todella helppo rakastua.