Kävin katsomassa Rakkaus ja maailmanloppu kesäteatteria. Koko kaksi tuntinen - pää hiukan kallellaan katsellen - tulin siihen tulokseen, että ohjaaja/käsikirjoittajan on täytynyt olla hyvin kyseenalaisessa tilassa sitä kirjoittaessaan.
Näytös oli itsessään melko kuriositeetti ja yritti olla avantgardea. Lopulta käteen jäi vain jotain tekotaiteellista paskaa, mind I say, ja ajatus "Sillä kahdeksalla eurolla olisi saanut ostettua jo melko hyvän viinipullon".
Kun koko ensimmäinen näytös oli istuttu ja mietitty "Mitä helvettiä mä katon?", toinen näytös alkaa unettavalla kappaleella. Siinä vaiheessa on valmis antamaan näytökselle toisen mahdollisuuden, jos se vielä siitä. Se mahdollisuus katoaa saman tien, kun autollinen nuoria saapuu lavalle esittämään harrastelija pornoa.
Anteeksi, mutta on hiukan kiusallista katsoa ihmisiä, jotka hierovat itseään kermavaahdolla, öljyillä ja rasvoilla, ja kaiken lisäksi pistävät orgiat pystyyn. Sorry but not my cup of tea.
Ehkä viimeistään olisin halunnut poistua koko montusta, kun karhu (pienen pieni käsinukke) tulee ja teurastaa lampaan. Kohtauksessa ei ole mitään järkeä ja se huipentuu vielä siihen, kun karhu pesee kätensä. Ehkä viisi minuuttinen - joka ihan varmasti tuntui ikuisuudelta - pelkkää örinää ja lisää örinää. Ei juonta missään, porukka istuu ja katselee suu auki, ja luultavasti haluaisi olla ihan jossain muualla.
Näyttelijät
sortuivat liiankin usein ylinäyttelemiseen tai monotoniseen luen
paperista vuorosanani (jos niitä kenellekään oikeasti oltiin edes
kirjoitettu). Lähinnä koko näytös sisälsi aivan liikaa improvisointia,
joka meni jo hiukan puuduttavaksi, sillä koko näytöksessä ei ollut
juonta ja punainen lanka oli jossain kadoksissa, tai sitä ei edes koskaan
ollut.
Yleensä näytöksessä vitsit olivat liian pitkiä eivätkä saaneet juuri nauramaan. Ne ainoat kerrat, kun jossain nauroi, nauroi lähinnä sille kaikelle päättömyydelle (ei niinkään vitsille). Tietenkin voi olettaa, että minulla on liian hienostunut ja musta huumorintaju, ettei yksinkertaiset vitsit vain naurata. Tai olen vain kuiva, enkä omista huumorintajua (se tietenkin voi olla mahdollisuus).
Koko kaksi tuntisen aikana olin mieluummin jossain muualla ja odotin sen kaiken loppuvan. Kaksi tuntia kiusallisena istumista, valitettavasti myös melkein eturivissä.
Mutta ainakin saatiin viiden minuutin demonstraatio maailman synnystä ja melko mahdollisesta lopusta, jos nyt sen hirviön kattaa pois laskuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti