Viikonloppuna reissasin Turkuun ja juhlin synttäreitä, leivoin kakun ja söin itseni kipeäksi Kirjakahvilan brunssilla.
Saldona kaikesta kivasta jäi järisyttävät univelat. Juuri sellaiset tekisipä-mieli-juoda-kahvia-tähän-kamalaan-väsymykseen -univelat. Koska en ole juonut kahvia ehkä neljään tai viiteen kuukauteen, voisin periaatteessa sallia itselleni yhden kupin aivan järisyttävän hyvää kahvia soijakaakaojuomalla terästettynä.
Kaikkein mieluiten painuisin takaisin sänkyyn nukkumaan (sillä en ole vieläkään herännyt kunnolla), mutta ehkä tässä pitäisi opiskelijana hiukan ryhdistäytyä ja kirjoittaa säälittävä essee ympäristötaloustieteestä.
Taidan sitten sortua kahviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti