Vielä kun voin, nautin tolkuttomasti teetä ja olen hiukan saamaton ja hidas. Pakata ehtii vielä hiukan myöhemmin.
Seuraavan viikon lojun toisten nurkissa ja verestän muistoja Forssassa, kunnes matkaan yhden päivän aikana vähän liikaakin ja pakenen pääsiäiseksi vanhempieni luokse paijaamaan kissoja.
Äitini on vihdoin luvannut tehdä minulle ruokaa! Kuudentoista vanhana äitini sanoi, että saan ryhtyä kasvissyöjäksi kunhan itse teen ruokani. Siitä asti olen tehnyt ruokani itse ja tullut ihan hyväksikin kokiksi. Nyt kun kehuin toisten äitien vegaanista ruokaa, äitini tunsi olonsa uhatuksi ja monien vuosien jälkeen suostuu vihdoin tekemään minulle ruokaa (ja suostuu vielä leipomaan vegaanisen juustokakun, oho!) On siinä yksi suuri syy viettää pääsiäistä kotona.
Mutta vielä juon liikaa teetä ja nautin auringosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti